Satavuotiaalle satelee juhlarahoja – muistatko aiemmat?

Satavuotiaalle satelee juhlarahoja – muistatko aiemmat?

Me suomalaiset osaamme arvostaa maamme itsenäisyyttä, mikä näkyy virallisten juhlarahojen suuressa suosiossa. Itsenäisyyden juhlarahoja on tänä vuonna ehditty lyödä jo kahteen otteeseen –  ja loppuhuipennus lienee vielä edessäpäin.

Itsenäisyyden juhlarahoja on toki lyöty ennenkin, ensimmäiset jo puolivuosisataa ennen 100-vuotishuumaa. Mahdatko muistaa minkälaisia kuva-aiheita kyseisiin rahoihin on vuosikymmenten varrella valittu? Tässä lyhyt katsaus menneeseen – aikajärjestyksessä totta kai!

·         1967 / Lentävät kalasääsket

Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan muotoilemaa Itsenäisyyden 50-vuotisjuhlarahaa on sanottu yhdeksi nykyajan kauneimmista suomalaisista juhlarahoista. Hopearahassa ei ole kulutusreunaa ja sen pinta on kovera. Tunnuspuolen viisi lentävää kalasääskeä symboloivat itsenäisyyden viittä vuosikymmentä. Arvopuolen pysty- ja vaakasuorat kuviot muodostavat kaupunkinäkymän, joka viittaa jatkuvaan rakentamiseen. Syrjäkirjoituksena on teksti: Itsenäinen Suomi 50 – Finland självständigt 50.

Suomen-itsenaisyys-50v-1967

 

·         1977 / Yhteinen asiamme

Itsenäisyyden 60-vuotisjuhlaraha on sekin Heikki Häiväojan suunnittelema, mutta poikkeaa edellisestä monin tavoin. Tunnuspuoli täyttyy tekstistä siten, että suomenkielinen osuus on kohokirjaimin ja ruotsinkielinen osuus upotettuna: Itsenäinen Suomi, yhteinen asiamme – Ett självständigt Finland, vår gemensamma sak. Arvopuolella on henkilösommitelma, joka symboloi Suomen kansaa.

Suomen-itsenaisyys-60v-1977

 

·         1992 / Järvimaisemaa ja kuusimetsää

Seuraavan kerran itsenäisyysaiheeseen palattiin maamme itsenäisyyden 75-vuotisjuhlan yhteydessä. Perinteisen hopearahan lisäksi tuolloin lyötiin myös aito kultaraha – ensimmäinen suomalainen kultaraha sitten vuoden 1926! Molemmat juhlarahat ovat  Erkki Salmelan käsialaa. Kultarahan tunnuspuolelle on kuvattu järvimaisema ja hopearahaan kuusimetsä – arvopuolet kuvaavat veden kimallusta.

Suomen-itsenaisyys-75v-1992

 

·         1997 / Harvinainen nimellisarvo ja Lapin kultaraha

Itsenäisyyden 80-vuotisjuhlan kunniaksi lyötiin jälleen kaksi erillistä juhlarahaa. Tero Lounaksen suunnittelema kaksimetalliraha muistetaan etenkin harvinaisesta 25 markan nimellisarvostaan. Rahan kuva-aihe tuo esiin veden merkityksen Suomen kehitykselle, vapaana virtaava vesi liittyy niin alkuperäiseen koskemattomaan luontoon kuin kehittyneeseen urbaanin maisemaankin.

Reijo Paavilaisen suunnittelema Itsenäisyydenjuhlaraha lyötiin aitoon, Pahtavaaran kaivoksesta louhittuun Lapin kultaan. Tunnuspuolen abstrakti kuviointi symboloi maamme nopeaa kehitystä teknologian huippumaaksi. Arvopuolelle kuvattu verso muistuttaa luonnon merkityksestä.

Suomen-itsenaisyys-80v-1997

 

·         2007 / Plussaa Suomelle ja yhteistä rytmiä

Itsenäisyyden 90-vuotiskultarahan suunnitteli jälleen Reijo Paavilainen.  Teksti SUOMI FINLAND esiintyy poikkeuksellisesti rahan molemmin puolin. Tunnuspuolella soljuvat erityyppiset kirjaimet kuvaavat itsenäisyytemme erilaisia aikakausia. Abstrakti arvopuoli symboloi suomalaisille niin tärkeän kesän odotusta: auringon helotusta, ampiaisen pörinää, hyttysen ininää ja perhosen liitelyä.

Reijo Paavilainen suunnitteli myös perusmetalliin lyödyn erikoisjuhlarahan, jossa näkyy aaltoja halkova kirkkovene. Samaan tahtiin soutavat yhdeksän airoparia viittaavat itsenäisyyden vuosikymmeniin ja  korostavat yhteisen rytmin merkitystä. Kääntöpuolen abstraktista kuvioinnista voi hahmottaa vaikkapa saaristonäkymän.

Kalliopiirrosta muistuttava veneaihe päätyi myös juhlavuoden 2007 erikoiseuroon. Taiteilijan mukaan pitkät airot voi mieltää myös kanteleen kieliksi, perinteisen kansanmusiikkimme kunniaksi.

Suomen-itsenaisyys-90v-2007

 

·         2017 / Hopeaa ja kultaa 100-vuotiaalle Suomelle

Maamme historiallista 100-vuotisjuhlaa on vauhditettu jo kahdella juhlarahalla. Hopearahan suunnittelusta järjestettiin peruskouluikäisille suunnattu kilpailu. Saara Peltomäki (15 v.) kuvaa tunnuspuolella Suomen karttaa vuosirenkaiden ympäröimänä. Jennifer Tuomisto (16 v.) nostaa arvopuolella esiin erilaisuuden arvon: kuvassa näkyy tumman ja vaalean käden luottavainen kädenpuristus.

Kultarahaa koristaa kasvava kierrekuvio, joka symboloi maamme väkiluvun kasvua itsenäisyytemme aikana. Kääntöpuolen mosaiikkipintaan on hahmoteltu Suomen rajat. Kultarahan on suunnitellut teollinen muotoilija Simon Örnberg. Sama kartta-aihe kuvittaa myös juhlavuoden 2017 suomalaista erikoiseuroa.

Suomen-itsenaisyys-100v-2017

 

 

Syksyn kuluessa selviää, hemmotellaanko suomalaisia vielä tänä vuonna yhdellä hopeisella tai jopa kultaisella itsenäisyyden juhlarahalla. Sitä odotellessasi voit varmistaa itsellesi komean 100-vuotishopearahan oheisesta linkistä.

www.suomenmoneta.fi/suomalaiset-rahat/itsenainen-suomi-100-vuotta-hopearaha

Odotettu vuoden 2017 juhlaraha

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -hopearaha

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -hopearaha

Odotettu vuoden 2017 juhlaraha

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -hopearaha


  • Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaraha

  • Parasta proof-laatua, nimellisarvo 10 euroa

  • Lyöntimäärä vain 10 000 kappaletta – tilaa heti!