Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen… 100 faktaa Kekkosesta!

Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen… 100 faktaa Kekkosesta!

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna on hyvä hetki muistaa itsenäisyyden ajan presidenttejämme. Urho Kaleva Kekkonen oli Suomen kahdeksas ja pitkäaikaisin presidentti, vuosina 1956–1982. Tiesitkö jo nämä 100 asiaa koko kansan Urkista?

1. Kekkonen syntyi vuonna 1900 Suomen ollessa vielä Venäjän vallan alla.

2. Kekkonen oli kotoisin Pielavedeltä.

3. Kekkosella oli moottoripyöräkortti.

4. Kekkonen oli 181,5 senttimetriä pitkä.

5. Kirjolohen nimitys on Kekkosen keksimä. Se on peräisin vuodelta 1965 tilaisuudesta, jossa Suomen lohenkasvattajain liitto esitteli aiemmin ”sateenkaarirauduksi” nimettyä kalalajia.

6. Kekkosen muistetaan kuvailleen lapsuusvuosiaan seuraavasti: ”Sain lahjaksi onnellisen lapsuuden.”

7. Kekkonen piti ahkerasti päiväkirjaa.

8. Kekkonen ei pitänyt pääsiäisherkuista.

9. Kansa antoi presidentille lempinimeksi Urkki.

10. Kekkonen oli Suomen pitkäaikaisin presidentti, jonka virkakausi kesti yli 25 vuotta.

11. Kekkonen oli pääministerinä viisi kertaa.

12. Urheilullinen Kekkonen voitti 24-vuotiaana vauhdittoman korkeushypyn ja vauhdittoman kolmiloikan Suomen mestaruudet.

13. Kekkonen meni Sylvi Uinon kanssa naimisiin vuonna 1926.

14. Kekkonen toimi Ylioppilaslehden päätoimittajana vuosina 1927–1928.

15. Kekkonen oli tarkka painostaan ja punnitsi itsensä joka päivä Tamminiemen makuuhuoneen vaa’alla.

16. Kekkosella oli pikkuveli nimeltä Uuno (”Jussi”) ja pikkusisko nimeltä Siiri.

17. Kekkosen opiskeluaikana Suomessa oli voimassa kieltolaki.

18. Kekkonen kiroili erittäin harvoin.

19. Kekkonen syntyi savusaunaan.

20. 15-vuotiaana Kekkonen korjaili opettajan tekemiä merkintöjä ja muutti saamiaan arvosanoja venäjän vihkoonsa. Tästä seurasi kahden arvosanan alennus käytösnumeroon sekä kuusi tuntia rangaistusta.

21. Kirjat olivat nuoren Kekkosen intohimo. Hän luki erittäin paljon kirjoja kouluaikana.

22. Valtatiellä 1 Lohjan kohdalla sijaitsee Orosmäen tunneli, joka muistuttaa Urho Kekkosen kasvoja.

23. Lapissa sijaitsee kansallispuisto, joka on nimetty pitkäaikaisen presidentin mukaan: Urho Kekkosen kansallispuisto.

24. Vuonna 1965 Kekkonen kiipesi Tunisian-matkallaan palmuun ja heitti sieltä alas taateleita.

25. Ennen pitkää presidenttikauttaan Kekkonen työskenteli oikeus- ja sisäasiainministerinä sekä pääministerinä.

26. Kekkonen opetteli ruotsin kieltä vasta 50-vuotiaana.

27. Kekkonen toimi Suomen olympiakomitean johtajana Los Angelesin olympialaissa vuonna 1932.

28. Kekkonen oli ahkera hiihtäjä, joka kannusti myös Suomen kansaa suksille.

29. Kekkonen oli Suomen ensimmäinen presidentti, joka sai kuvansa seteliin. Kyseessä oli vuonna 1975 julkaistu 500 markan seteli. Kekkoselle luovutettiin uuden setelin ensimmäiset kappaleet.

30. Lapsenlapset kutsuivat Kekkosta Nonnoksi.

31. Opiskeluaikana Kekkonen työskenteli turvallisuuspoliisina Etsivän keskuspoliisissa (EK).

32. Kekkonen tapasi vaimonsa Sylvin EK:ssa, jossa tämä työskenteli konekirjoittajana.

33. Yksi Kekkosen suosituista lempinimistä nuorena oli Känä.

34. Kekkonen oli sukunsa ensimmäinen ylioppilas.

35. Pitkän virkakautensa aikana Kekkosella oli tapana lähettää kannattajilleen henkilökohtaisia tervehdyksiä, jotka oli varustettu presidentin allekirjoituksella. Aidot allekirjoitukset kiinnostavat myös keräilijöitä.

36. Kekkonen tapasi John F. Kennedyn Yhdysvalloissa vuonna 1961 virallisella valtiovierailulla.

37. Samalla matkalla Kekkonen kävi Fond du Lacin intiaanireservaatissa ja muiden muassa kokeili intiaanien sulkapäähinettä.

38. Kekkonen julkaisi useita kirjallisia teoksia, muiden muassa teoksen nimeltä ”Yhtenäinen kansa – itsenäisyytemme vankin turva ja tuki” (1938).

39. Asepalveluksen Kekkonen suoritti Helsingin autopataljoonassa.

40. Kekkonen ei antanut kenenkään ohittaa itseään hiihtoladulla, eivätkä muut saaneet kalareissuilla saada yhtä suuria saaliita kuin hän.

41. Kekkosen lähipiiriä kutsuttiin ”perässähiihtäjiksi”.

42. Englannin kuningatar Elisabeth II vieraili Kekkosen luona valtiovierailullaan vuonna 1976 yhdessä puolisonsa Philipin kanssa. Kekkonen vei Elisabethin kävelylle suomalaiseen metsään.

43. Kekkosille syntyi vuonna 1928 kaksospojat Taneli ja Matti.

44. Kekkonen oli presidentti Paasikiven läheinen työtoveri.

45. Talvisodan päättyessä suuri osa Urho ja Sylvi Kekkosen tilasta Vahvialassa jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle.

46. Kekkosella oli oma hovimestari.

47. Muotoilija Tapio Wirkkala kävi usein Kekkosen kanssa hiihtoreissuilla Lapissa.

48. Kekkonen oli kouluaikana varsin kuriton oppilas.

49. Vuonna 1949 Kekkosen kotitalon valokuvasta retusoitiin pois savupiippu, jotta julkisuuteen muodostuisi kuva kansan riveistä nousseesta ”savupirtin pojasta”.

50. Kekkonen oli naimisissa vaimonsa Sylvin kanssa yli 50 vuotta, tämän kuolemaan saakka.

51. Kekkonen luki sanomalehtiä myös lomalla pysyäkseen perillä maailman tapahtumista.

52. Kekkosella oli erinomaiset henkilökohtaiset suhteet Neuvostoliiton johtoon.

53. Kekkosen kotitaloa kutsuttiin ”Lepikon torpaksi”, koska talon takana kasvoi lepikko.

54. Lukioikäisenä Kekkonen liittyi Kajaanin suojeluskuntaan.

55. Viimeisinä vuosinaan Kekkosen tiedetään kärsineen muistihäiriöistä.

56. Kekkonen voitti vuoden 1956 presidentinvaalit vain kahden äänen enemmistöllä. Vastaehdokkaana oli Karl-August Fagerholm.

57. Ennen presidentiksi valintaa Kekkonen toimi Maalaisliitossa.

58. Kekkonen oli koulutukseltaan lakimies.

59. Yksi Kekkosen uran huippuhetkistä oli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous ETYK Helsingissä vuonna 1975. Suomeen kokoontui lähes 40 maan johtajat.

60. Suomen Kuvalehden nimimerkki ”Pekka Peitsi” oli tosi asiassa Kekkonen vuodesta 1942 lähtien.

61. Jäätyään eläkkeelle presidentin tehtävistä Kekkonen jäi asumaan virka-asuntoonsa Tamminiemeen. Se toimii nykyään museona.

62. Presidentti oli ylpeä saadessaan tarjota vieraille itse pyytämäänsä kalaa.

63. Kekkonen omisti muiden muassa Nokian ja Stockmannin osakkeita.

64. Kekkonen oli sotilasarvoltaan kersantti.

65. Kekkonen ei sietänyt kanaruokia syötyään Neuvostoliitossa kerran Kiovan kanaa.

66. Kekkonen hoiti poliittisia suhteita sekä länteen että itään henkilökohtaisten verkostojensa avulla.

67. Kekkosen kunniaksi julkaistiin vuonna 1967 näyttävä suomalainen taidemitali. Sen taustapuolelta löytyy noitarumpu, joka symboloi Kekkosen viehtymystä Lappiin.

68. Kekkonen oli Suomen tasavallan kahdeksas presidentti.

69. Vuonna 1969 Kekkonen teki noin 200 kilometrin vaellusmatkan Neuvostoliittoon Kaukasus-vuorten yli.

70. Kekkonen piti kovasti junalla matkustamisesta. Hänellä oli oma virkavaunu, jossa oli salonki, asuinhyttejä, wc ja pesutilat, keittiö sekä toimisto.

71. Saunomiseen Kekkosella oli ehdoton sääntö: Tamminiemen saunassa ei saa puhua politiikkaa.

72. 1960–1970-lukujen taitteessa ilmaantui salaliittoteoria, jonka mukaan Kekkonen olisi vaihdettu kaksoisolentoon Senegalin-matkalla. Huhu liittyi presidentin mielipiteiden muuttumiseen sekä yhä lisääntyneeseen urheiluintoon.

72. Kekkonen omisti yli 169,5-neliöisen huoneiston Helsingin Ullanlinnassa.

73. Kekkonen oli ahkera pakinoitsija. Kirjoituksia ilmestyi muiden muassa Suomen Heimo -lehdessä ja Suomalainen Suomi -lehdessä.

74. Kekkonen pääsi eduskuntaan vasta toisella yrittämällä vuonna 1936.

75. Kekkosen kunniaksi on julkaistu suomalaisia juhlarahoja vuosina 1975, 1981 ja 2017.

76. Leskeksi jäänyt presidentti Kekkonen sai karkauspäivänä vuonna 1976 useita kosiokirjeitä. Eräälle rukkaset saaneelle kosijattarelle hän lähetti perinteen mukaisesti hamekankaan. Se oli Marimekkoa.

77. ”Minä joskus puolileikilläni tai kokonaan leikilläni sanoin, että jos maassa pitää jonkun asian olla rempallaan niin olkoon se sitten sisäpolitiikka. Pääasia että se ei ole ulkopolitiikka. Ja näin asianlaita kieltämättä on, vaikka vähän rankan puoleisesti tuli sanotuksi.” Näin sanoi Kekkonen vuonna 1977 asettuessaan jälleen kerran presidenttiehdokkaaksi.

78. Kekkonen väitteli lakitieteen tohtoriksi vuonna 1936.

79. Vaikka Kekkonen oli innokas kalamies ja eränkävijä, ampumisessa hän ei ollut hyvä.

80. Kun presidentti täytti 80 vuotta syyskuussa 1980, hän tervehti suosiota osoittavaa kansaa parvekkeelta.

81. Elokuussa 1981 Kekkonen oli Konnevedellä kalareissulla. Saatuaan nelikiloisen taimenen hän virkkoi rauhallisesti: ”Se oli minun viimeinen kalani.”

82. Kekkosen koko omaisuuden arvo oli noin 10,4 miljoonaa markkaa, nykyrahassa yli 3 miljoonaa euroa.

83. Kekkonen on nykyään muodissa. Viime vuosina on valmistettu useita hänen kuvallaan varustettuja fanituotteita, muiden muassa kahvipaketteja, T-paitoja ja avaimenperiä.

84. Kekkonen perusti vuonna 1970 Tasavallan Presidentin arkistosäätiön, johon alettiin kerättiin tärkeitä asiakirjoja Kekkosen elämäntyöstä. Arkisto on yhä toiminnassa.

85. Helsingin keskustassa sijaitseva Kampin katu nimettiin Urho Kekkosen kaduksi vuonna 1980. Se oli Helsingin kaupungin lahja 80-vuotiaalle presidentille. Uusi katukyltti varastettiin heti ensimmäisenä yönä.

86. Yksi Kekkosen tapa saada haluamiaan asioita läpi oli kirjoittaa kirjeitä. Niitä alettiin kutsua ”myllykirjeiksi”.

87. Kekkonen kuului molempien vanhempiensa puolelta vanhoihin itäsuomalaisiin talonpoikaissukuihin.

88. Kekkonen kävi paljon kalassa sekä Suomessa että ulkomailla, muiden muassa Brasiliassa, Neuvostoliitossa, Alaskassa ja Islannissa.

89. Kekkonen käytti muiden muassa nimimerkkejä Urho Sorsimo ja Olli Tampio.

90. Kekkoset järjestivät Tamminiemessä älymystönuorille niin sanottuja ”lastenkutsuja”.

91. Kekkosen viimeinen ulkomaanmatka presidenttinä kohdistui Islantiin.

92. Kekkonen kertoi pitäneensä elämänsä huonoimman puheen nimittäessään niin kutsutun yöpakkashallituksen.

93. Kekkonen hävisi vuoden 1950 presidentinvaalit J. K. Paasikivelle.

94. Kekkonen opetteli uittamaan tukkia isänsä opastamana.

95. Kekkonen olisi halunnut nuorena vaihtaa sukunimensä Kultarannaksi.

96. Kekkonen on Suomen tunnetuin kaljupää.

97. Kekkonen viihtyi hyvin lasten kanssa ja osti muiden muassa lapsenlapsilleen hauskoja lahjoja.

98. Presidentti Kekkonen kuoli kotonaan Tamminiemessä 31.8.1986.

99. Kekkosen hautajaisissa ei ammuttu kunnialaukauksia, vaan rauhan puolesta työskennellyttä presidenttiä muistettiin sielunkelloilla.

100. Urho Kaleva Kekkonen on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.

Tilaa uutuus!

Urho Kekkonen -juhlaraha 2017

Urho Kekkonen -juhlaraha 2017

Tilaa uutuus!

Urho Kekkonen -juhlaraha 2017


  • Suomen pitkäaikaisimman presidentin kunniaksi

  • Lyöntimäärä vain 6000 kappaletta (proof)

  • Tilaa heti erittäin kysytty juhlaraha!