100 syytä olla ylpeä Suomesta

100 syytä olla ylpeä Suomesta

Mitä merkitsee olla suomalainen ja asua Suomessa? Minkä asioiden varaan suomalainen identiteetti rakentuu? Juhlavuoden kunniaksi tässä 100 syytä olla ylpeä Suomesta!

1. Suomen lippu. Sinivalkoinen ristilippu otettiin käyttöön 28.5.1918.

2. Suomen kieli. Suomalais-ugrilaiseen ryhmään kuuluva kansalliskielemme on elinvoimainen. Suomen kieltä puhuu Suomessa äidinkielenään noin 4,9 miljoonaa ihmistä, minkä lisäksi puhujia on muiden muassa Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

3. Suomen leijona. Voimakas leijonahahmo esiintyi jo 1300-luvulla Suomen herttuan vaakunassa. Se on seurannut historiaamme niin vaakunoissa, postimerkeissä kuin rahoissakin tähän päivään saakka.

4. Suomi-neito. Suomen henkilöitymä on nuori vaaleahiuksinen nainen, joka usein pukeutuu kansallispukuun. Neito viittaa myös Suomen muotoon kartalla.

5. Maamme-laulu. Fredrik Paciuksen säveltämä ja J. L. Runebergin sanoittama Maamme-laulu kaikuu kansallislauluna suomalaisten suurina hetkinä, kuten itsenäisyyspäivänä ja urheilukilpailuissa.

6. Finlandia. Jean Sibeliuksen säveltämä orkesteri- ja kuoroteos vuodelta 1900 on Suomen epävirallinen kansallislaulu. Juhlava kappale tunnetaan ympäri maailman.

7. Kalevala. Kansalliseepoksemme pohjautuu suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin. Sen kokosi ja kirjoitti Elias Lönnrot. Ensimmäisen kerran Kalevala julkaistiin vuonna 1835.

8. Sisu. Se suomalaisten sielusta kumpuava voimantunne. Paavo Nurmi teki sisun tunnetuksi myös maailmalla 1930-luvulla.

9. Sauna. Terveysvaikutteisessa saunassa on parannettu maailmaa ja sairauksia sekä perinteisesti myös synnytetty. Suomessa on niin paljon saunoja, että kaikki suomalaiset mahtuisivat löylyihin yhtä aikaa.

10. Markka. Suomi sai oman rahayksikön jo kauan ennen itsenäistymistä, vuonna 1860. Markka oli käytössä yli 140 vuotta euron tuloon saakka.

11. Tasa-arvo. Suomen perustuslaissa määritellään, ettei ketään saa ilman hyväksyttyä perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella.

12. Demokratia. Suomessa kansa valitsee presidentin ja eduskunnan jäsenet vaaleilla, ja kansalaisilla on myös mahdollisuus tehdä kansalaisaloitteita lainsäädännön muuttamiseksi.

13. Äänioikeus. Suomi on Euroopan ensimmäinen maa, jossa naiset saivat äänioikeuden (1906). Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on kaikilla 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla.

14. Sananvapaus. Suomen kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu ilmaista ja vastaanottaa mielipiteitä ja tietoja julkisuudessa kenenkään sitä estämättä.

15. Koulutus. Suomessa lapsilla on oppivelvollisuus. Koulutus on maksutonta, ja opiskelijat voivat saada KELA:sta opintorahaa. Korkeatasoinen koulutus tunnetaan myös maailmalla.

16. Terveydenhuolto. Maksuton terveydenhuolto alkaa jo ennen syntymää neuvoloissa. Rokotukset, kouluterveydenhuolto, opiskelija- ja työterveyshuolto sekä kunnallinen terveydenhuolto kuuluvat kaikille suomalaisille.

17. Sosiaaliturva. Kansalaisten toimeentuloa voidaan tukea Suomessa muiden muassa työttömyystuella, opintotuella, asumistuella, kuntoutusrahalla ja toimeentulotuella.

18. Lapsilisä. KELA maksaa jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta lapsesta huoltajalle lapsilisää aina 17 ikävuoteen saakka.

19. Äitiyspakkaus. Suomalainen äitiyspakkaus suunniteltiin vähävaraisille äideille vuonna 1937. Nykyään monipuolisen vaate- ja tarvikelaatikon saa halutessaan jokainen Suomessa asuva äiti.

20. Väestönkasvu. Suomalaisten määrä on kasvanut sadassa vuodessa yli kahdella miljoonalla. Vuonna 1917 Suomen väkiluku oli 3,1 miljoonaa, vuoden 2017 alussa yli 5,5 miljoonaa.

21. Kielitaito. Vankan koulutuksen ja kansainvälisten suhteiden ansiosta suomalaisilla on keskimäärin hyvä kielitaito. Valinnanvara ulottuu englannin ja ruotsin opiskelun ohella myös moniin muihin kieliin.

22. Murteet. Viännetkö savvoo vai ookko pohojalaane? Suomi on suurikokoinen maa, jonka eri murteet tekevät kielestä rikkaan ja monipuolisen.

23. Suomalaiset nimet. Kansainvälisten nimien lisäksi suomen kielestä löytyy paljon omakielisiä nimiä, esim. Aino, Tapio, Hilja, Unto ja Vilja.

24. Mikael Agricola. Kirjakielemme isä suomensi Uuden testamentin (1548) sekä kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen kirjan, aapisen nimeltä Abckiria (1543). Agricola myös keksi suomen kieleen suuren määrän uusia sanoja.

25. J. V. Snellman. Merkittävä fennomaani, kirjailija ja filosofi nosti suomen kielen asemaa sekä vaikutti siihen, että Suomessa otettiin käyttöön oma rahayksikkö, markka.

26. J. L. Runeberg. Kansallisrunoilijamme loi suomalaista identiteettiä kansallisen heräämisen aikana. Hän kirjoitti muiden muassa Vänrikki stoolin tarinat (1848, 1860) ja Maamme-laulun alkuperäiset ruotsinkieliset sanat.

27. Eino Leino. Suomen kieltä notkeasti käyttänyt runoilija muistetaan monista kauniista säkeistään sekä muiden muassa Danten Jumalaisen näytelmän ja Runebergin runojen suomennoksista.

28. Aleksis Kivi. Nurmijärveläinen kirjailija kirjoitti kansallisromaanimme Seitsemän veljestä (1870) ja merkittävän kokoelman näytelmiä ja runoja.

29. Jean Sibelius. Suomen kansallissäveltäjä sävelsi muiden muassa Finlandian, Karelia-sarjan ja rakastetun joululaulun ”En etsi valtaa loistoa”.

30. Akseli Gallen-Kallela. Erityisesti Kalevala-aiheisista maalauksistaan tunnettu taidemaalari teki Suomea ja suomalaista kansantarustoa tutuksi maailmalla. Kuuluisin teos on Lemminkäisen äiti (1897).

31. Arkistot. Kallisarvoista kulttuuriperintöämme säilytetään ja tallennetaan jatkuvasti. Asiakirjoja, karttoja ja kirjeitä säilötään Kansallisarkistoon, kotimaista kirjallisuutta ja sanomalehtiä Kansalliskirjastoon ja taidetta Kansallisgalleriaan.

32. C. G. E. Mannerheim. Suomen marsalkan arvonimeä kantava Mannerheim äänestettiin suurimmaksi suomalaiseksi vuonna 2004.

33. U. K. Kekkonen. Suomen pitkäaikaisin presidentti hoiti tehtäväänsä yli 25 vuotta. Kekkonen isännöi kansainvälisen ETYJ-kokouksen Helsingissä vuonna 1975.

34. Veteraanit. Toisen maailmansodan veteraaneja on Suomessa vielä noin 17 000. Heidän keski-ikänsä on nyt 91 vuotta.

35. Järvet. Suomea ei turhaan sanota tuhansien järvien maaksi, sillä järviä on yli 187 000.

36. Metsät. Lähes 80 % Suomen pinta-alasta on metsää. Yleisimpiä puita ovat mänty, kuusi ja koivu.

37. Juomavesi. UNESCOn raportin (2012) mukaan Suomen juomavesi on maailman puhtainta.

38. Puhdas ilma. WHO:n tutkimuksen (2016) mukaan Suomen ilma on maailman kolmanneksi puhtainta.

39. Marjat. Hyvin voiva luonto tarjoilee makeita antimiaan. Erityisesti mustikat, puolukat ja lakat eli hillat ovat marjastajien mieleen.

40. Tila. Suomi on erittäin harvaan asuttu maa: yhdellä neliökilometrillä asuu keskimäärin 18 ihmistä.

41. Hiljaisuus. Suomalaiset rakastavat rauhaa. Metsät, lumi ja asumisen väljyys mahdollistavat seesteisen elämäntyylin.

42. Harjut. Jääkausi muokkasi maisemaamme harjuja ja selänteitä, jylhiä maisemia.

43. Rantaviiva. Suomi on pitkänmallinen maa. Rantaviivaa kertyy yhteensä noin 314 600 kilometriä.

44. Ruska. Vaativien kasvuolosuhteiden vuoksi syksyn ruska puhkeaa Lapin metsiin yleensä kerralla. Komeaa näkyä tullaan ihastelemaan eri puolilta maailmaa.

45. Suomen kesä. Pohjoisen pallonpuoliskon valoisat kesäyöt ovat vailla vertaansa. Juhannusta juhlitaan perinteisesti kokon ja järvimaiseman äärellä.

46. Lumi. Vitivalkoiset hanget tuovat talven pohjolaan. Suomen suurin lumensyvyys 190 cm mitattiin Enontekiöllä vuonna 1997.

47. Revontulet. Värikkään valoilmiön voi nähdä parhaiten lähellä napoja, kuten Suomen Lapissa. Pimeällä kaamostaivaalla revontulet näkyvät erityisen hyvin.

48. Karhu. Metsän kuninkaalla on vanhastaan yli 200 erilaista nimitystä. Pyhänä pidetty ja arvostettu eläin on nykyään Suomen kansalliseläin.

49. Saimaannorppa. Saimaan vesistöissä pesivä saimaannorppa on uhanalainen norpan alalaji, jota tavataan vain Suomessa.

50. Laulujoutsen. Kaunis kansallislintumme oli 1960-luvulla erittäin uhanalainen, mutta onnistuneen suojeluohjelman ansiosta lintukanta voi nyt hyvin.

51. Suomenhevonen. Omaperäisen hevosrotumme historia ulottuu arviolta jopa 1300-luvulle saakka.

52. Suomenpystykorva. Kansalliskoiramme on tuttu näky kotipihoilta. Pystykorvan lisäksi Suomesta löytyy neljä muutakin omaa koirarotua: karjalankarhukoira, lapinporokoira, suomenajokoira ja suomenlapinkoira.

53. Paavo Nurmi. Maailman menestynein yleisurheilija ”Lentävä suomalainen” juoksi yhdeksän kultaista ja kolme hopeista olympamitalia Antwerpenin (1920), Pariisin (1924) ja Amsterdamin (1928) olympialaissa.

54. Olympiaraha. Maailman ensimmäinen modernin ajan olympiaraha lyötiin Suomen Rahapajassa Helsingin olympialaisia varten vuosina 1951–1952.

55. Helsingin olympialaiset. Valkea olympiastadion rakennettiin jo vuonna 1938, mutta kesäiset olympiakisat päästiin pitämään vasta vuonna 1952 toisen maailmansodan jälkeen.

56. Armi Kuusela. Muhoslainen kaunotar valittiin Miss Universumiksi olympiavuonna 1952.

57. Vuosi 1995. Suomen leijonajoukkue voitti jääkiekon MM-kultaa Ruotsissa pidetyissä kisoissa. Toinen jääkiekon MM-kulta tuli vuonna 2011.

58. Hiihtäminen. Ladut aukeavat joka puolella Suomea jos vain lunta riittää, ja Lapin hiihtokeskukset vetävät turisteja ympäri maailman vielä pitkälle kevääseen. Hiihdon MM-kisat on järjestetty Lahdessa seitsemän kertaa.

59. Matti Nykänen. Kaikkien aikojen mäkihyppääjä voitti urallaan muiden muassa neljä olympiakultaa ja kuusi MM-kultamitalia.

60. Teemu Selänne. Pitkä ura NHL:ssä ja Suomen leijonamaajoukkueessa on tehnyt Selänteestä yhden kaikkien aikojen parhaista jääkiekkoilijoista.

61. Suomen omat urheilulajit. Eukonkanto ja saappaanheitto tunnetaan hauskoina kuriositeetteinä ulkomaita myöten. Ei pidä unohtaa myöskään kotimaista pesäpalloa!

62. Viisi Nobel-palkintoa: F. E. Sillanpää (1939), A. I. Virtanen (1945), Ragnar Granit (1967), Martti Ahtisaari (2008) ja Bengt Holmström (2016).

63. Kansainväliset suhteet. Suomea arvostetaan maailmalla. Yhteistyö eri maiden kanssa onnistuu luontevasti.

64. Martti Ahtisaari. Suomen kymmenes presidentti (1994–2000) on Suomen ensimmäinen rauhannobelisti. Hänet on palkittu lisäksi muiden muassa Unescon rauhanpalkinnolla ja Geuzenpenning-mitalilla.

65. EU-jäsenyys. Suomi on tiiviisti mukana eurooppalaisessa yhteistyössä.

66. YK-jäsenyys. Suomi edistää rauhan toteutumista ja säilymistä osana YK:ta.

67. Alhaiset rikostilastot. Suomi on World Economic Forumin (2015) mukaan maailman turvallisin maa.

68. Nyhtökaura. Nyhtökaura on yksi suomalaisten viimeisimmistä innovaatioista. Suuren suosion saavuttanut härkäpavuista ja kaurasta valmistettu proteiinipitoinen elintarvike sopii lihan korvikkeeksi. Sen kehittivät vuosina 2014–2015 Maija Itkonen ja Reetta Kivelä.

69. Laktoosinsietokyky. Suomalaisista aikuisista yli 80 % voi käyttää maitotuotteita ongelmitta pohjoisen geeniperimänsä ansiosta. Esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa lukema voi jäädä jopa alle 10 prosenttiin.

70. Benecol-margariini. Kolesterolia alentava tuote keksittiin Raisiolla vuonna 1989.

71. Ksylitoli. Luonnosta saatava makea aine tunnettiin jo 1800-luvun kemiantutkimuksessa esimerkiksi Saksassa. Sen käyttö karieksen ehkäisyyn kehitettiin kuitenkin Suomessa 1970-luvulla.

72. Puhdas ruoka. Suomalainen ruoka tulee läheltä, ja se on kansainvälisessä vertailussa puhdasta ja turvallista.

73. Kala. Monimuotoiset vesistöt tarjoilevat kala-apajia sekä sisämaassa että rannikolla. Suomalaista ruokapöytää hallitsevat erilaiset ahven-, muikku- ja silakkaruoat sekä tietenkin kesäinen silli.

74. Joulupöytä. Suomessa on omat perinteiset jouluruoat, joiden joukkoon kuuluu muiden muassa porkkanalaatikko, lanttulaatikko ja perunalaatikko.

75. Ruisleipä. Taikinajuureen leivottava ruisleipä on ehdoton osa suomalaista arkea ja juhlaa.

76. Karjalanpiirakka. Aito karjalanpiirakka leivotaan ruiskuoreen. Piirakoita tarjoillaan usein munavoin kera. Ensimmäiset merkinnät karjalaisherkusta ovat jo vuodelta 1686.

77. Salmiakki. Tätä karamelliä tarjoillaan usein ensimmäisenä ulkomaisille vieraille. Ammoniumkloridilla maustettu lakritsi on pohjoismainen erikoisuus.

78. Fazer. Fazerin Sininen on voittanut Suomen arvostetuimman tuotemerkin tittelin kahdeksan kertaa. Kotimainen suklaa tuli myyntiin vuonna 1922.

79. Kahvikulttuuri. Suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa, noin 10 kiloa henkeä kohden vuodessa. Arvioiden mukaan määrä on niin suuri, ettei se voisi enää lisääntyä.

80. Joulupukki. Suomalainen Joulupukki pohjautuu myyttiseen nuuttipukkiin. Markus-setä kertoi radiossa vuonna 1927, että Joulupukki asuu Korvatunturilla.

81. Rakentaminen. Suomen kylmässä ilmastossa paksut tiivisteet ja kaksin- tai kolminkertaiset ikkunat pitävät kodit lämpimänä.

82. UNESCOn maailmanperintökohteet. Seitsemän suomalaiskohdetta on päässyt arvostetulle maailmanperintökohteiden listalle: Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäki, Struven ketju ja Merenkurkun saaristo.

83. Metsäteollisuus. Havumetsät merkitsevät suomalaiselle yhteiskunnalle paljon. Tervasta tuli merkittävä vientituote jo 1700-luvulla, ja paperiteollisuus pääsi kehittymään 1800-luvulla.

84. Teknologia. Suomalaiset hallitsevat teknologian. Osaamistamme arvostetaan monilla tieteenaloilla eri puolilla maailmaa.

85. Nokia. Kumitehtaasta mobiilimarkkinoiden uranuurtajaksi – Nokian puhelimet tunnetaan joka paikassa.

86. Linux. Suomalainen Linus Torvalds kehitti avoimeen lähdekoodiin perustuvan tietokoneiden käyttöjärjestelmän 1990-luvun alussa. Nykyään sitä käytetään pohjana muiden muassa Android-puhelimissa.

87. Sykemittari. Professori Seppo Säynäjäkangas kehitti sykemittarin kunnon mittaamiseen. Idea syntyi tietenkin hiihtolenkillä.

88. Marimekko. Suomalainen Marimekko on yksi maamme tunnetuimmista brändeistä maailmalla. Sen perustivat Armi ja Viljo Ratia vuonna 1951.

89. Iittala. Lasitehdas aloitti vuonna 1881 kehittyen pikku hiljaa skandinaavisen muotoilun kärkinimeksi.

90. Suomalainen muotoilu. Modernismi ja funktionalismi nostivat 1930-luvulta lähtien Suomesta esiin monia suuria nimiä, kuten Tapio Wirkkala, Kaj Franck, Ilmari Tapiovaara ja Timo Sarpaneva.

91. Alvar Aalto. Suomen kuuluisin muotoilija suunnitteli muiden muassa Aalto- eli Savoy-maljakon, Otaniemen kampusalueen ja Finlandia-talon.

92. Eliel Saarinen. Kansainvälisesti arvostettu arkkitehti tunnetaan markka-ajan seteleistä sekä esimerkiksi Helsingin rautatieaseman ja Suomen kansallismuseon suunnittelijana.

93. Muumit. Tove Janssonin rakastetut ja filosofiset tarinat Muumilaakson asukkaista sopivat niin lapsille kuin aikuisillekin. Muumit on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista brändeistä.

94. Nightwish. Kiteeläinen, sinfonista metallia esittävä yhtye on Suomen menestynein. Levyjä on myyty ympäri maailman yli kahdeksan miljoonaa.

95. Lordi. Vuonna 2006 Suomessa koettiin jotain ainutlaatuista, kun hirviöasuinen Lordi voitti Euroviisut.

96. Mobiilipelit. Espoolaisen Rovio-yhtiö ponnahti maailman kärkeen mobiilipelillä, jota ladattiin yli miljardi kertaa ja mm. Supercell valloittaa maailmaa tällä hetkellä kovaa vauhtia.

97. Yhteisöllisyys. Kansallistunne ja ylpeys omasta kotimaasta nousevat rintaan muiden muassa jääkiekon MM-kisojen aikana ja suomalaisten menestyessä maailmalla.

98. Historia. Suomen ja suomalaisten historia ulottuu kauas satojen ja jopa tuhansien vuosien päähän. Ilman monivaiheista menneisyyttämme emme olisi tänä päivänä tässä.

99. Tulevaisuus. Suomalaisten tulevaisuus näyttää valoisalta. Meistä jokainen on mukana rakentamassa Suomen seuraavaa vuosisataa.

100. Sata itsenäistä vuotta. Voimme olla yhdessä kiitollisia 100-vuotiaasta kotimaasta!

 

Tilaa itsellesi muisto juhlavuodesta, saat Itsenäinen Suomi 100 vuotta –juhlamitalin vain toimituskulujen hinnalla! Lue lisää ja tilaa: www.suomi100vuotta.fi