Suomen juhlinta jatkuu – tiesitkö myös näiden täyttävän 100 vuotta?

Suomen juhlinta jatkuu – tiesitkö myös näiden täyttävän 100 vuotta?

Itsenäinen Suomi täytti 100 vuotta viime joulukuussa. Muutamat meille itsestään selvät asiat tapahtuivat kuitenkin vasta vuoden 1918 puolella – osaatko arvata mitkä ne ovat?

Suomi tunnustettiin itsenäiseksi vasta 1918

Vaikka Suomi itsenäistyi vuonna 1917, yksikään valtio ei tunnustanut vielä tuolloin maamme uutta asemaa. Pian kävi ilmi, että Suomen piti saada tunnustus ensin Venäjältä, jotta muut maat seuraisivat perässä. Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden virallisesti 4. tammikuuta 1918 – perässä seurasivat Ruotsi, Ranska ja Saksa. Vuoden 1918 aikana tunnustus saatiin kaikkiaan 18 maalta, mutta esimerkiksi Yhdysvalloilta ja Isolta-Britannialta tunnustusta jouduttiin odottamaan vuoteen 1919 saakka.

Onnea 100-vuotias siniristilippu!

Jo Ruotsin vallan aikaan käytössä ollut leijonavaakuna omaksuttiin itsenäisen Suomen vaakunaksi vuonna 1917. Mutta virallista lippua saatiin odottaa vuoteen 1918 saakka. Nykyinen siniristilippu ei ollut mikään itsestäänselvyys, vaan sen kilpailijana oli vaakunasta inspiraation saanut kullankeltainen leijona punaisella taustalla.

Keskustelu Suomen omasta lipusta heräsi jo vuonna 1848 eli tasan 170 vuotta sitten. Maamme-laulu sai tuolloin ensiesityksensä ylioppilaiden kevätjuhlassa, joka järjestettiin nykyisin Helsinkiin kuuluvalla Kumtähden kentällä. Juhlassa kannettiin ylioppilaskunnan lippua, joka kuvasi Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunaa. Seuraavien parin vuosikymmenen aikana Suomen kansallisväriehdokkaiksi nousivat sininen ja valkoinen, mutta lippuasiaa ei kuitenkaan käsitelty tarkemmin valtiopäivillä.

Ajan myötä sininen ja valkoinen alkoivat näkyä yhä enemmän purjehdusseurojen lipuissa. Mutta kun Suomi itsenäistyi, sitä juhlistettiin leijonalipulla. Pian sitä ryhdyttiin pitämään miltei valtiolippuna. Uusi eduskunta otti lippuasian käsittelyyn vuoden 1918 keväällä. Lopulta 27. toukokuuta 1918 ehdotus sinivalkoisesta lipusta sai hyväksynnän ja lippua koskeva laki julkaistiin pari päivää myöhemmin.

Puolustusvoimien juhlaa

Omaa 100-vuotisjuhlaansa viettää myös Suomen puolustusvoimat. Puolustusvoimat jakautuu maa-, meri- ja ilmavoimiin, joista jälkimmäisen tarina on erityisen kiinnostava. Ilmavoimat sai ensimmäisen lentokoneensa (Thulin typ D -tiedustelukone) 6. maaliskuuta 1918 – tätä päivää pidetään ilmavoimien perustamispäivänä. Jo tätä ennen Suomeen oli tosin saapunut N. A. B. Typ 9 Albatros -tiedustelu- ja koulukone, jonka matka oli kuitenkin katkennut moottoririkkoon.

Thulin typ D -koneen Suomelle lahjoitti ruotsalainen kreivi Eric von Rosen. Von Rosenin oma onnenmerkki, sininen hakaristi, koristi koneen siipiä. Kyseisestä merkistä tuli täten Suomen ilmavoimien lentokaluston kansallisuustunnus, joka oli käytössä vuoteen 1945 saakka.

Uusi asema, uudet nimet

Uusi itsenäinen asema toi mukanaan monia muutoksia ja monien tahojen nimiä jouduttiin vaihtamaan. Esimerkiksi senaatti muuttui valtioneuvostoksi ja senaatin talousosasto hallitukseksi. Vanhoista toimituskunnista tuli ministeriöitä. Sisäasiainministeriö syntyi, toimittuaan aiemmin nimillä kansliatoimituskunta, siviilitoimituskunta ja sisäasiaintoimituskunta. Nykyään se tunnetaan nimellä sisäministeriö. Täysin uutena Suomeen saatiin ulkoasiainministeriö, jonka nimi muuttui vuoden 2018 alussa ulkoministeriöksi.

 

Joko sinulla on ilmainen Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlamitali? Vielä ehdit – viimeinen lyöntierä kysyttyä juhlamitalia on nyt tilattavissa! Lue lisää täältä: www.suomi100vuotta.fi