Rahojen ja mitalien lyöminen

Eri aiheita kunnioittavat juhlarahat ovat hyvin suosittuja keräilykohteita. Juhlarahan valmistaminen on monivaiheinen prosessi, joka vaatii niin koneellista kuin käsin tehtävää työtäkin.

Aluksi rahan suunnittelija valmistaa työstään kipsimallin, joka luetaan 3D-skannerilla. Mallia voidaan muokata tietokoneen avulla. Mallista tehdään jyrsimällä uusia malleja, joita työstetään käsin. Kun malli on suunnittelijan mielestä valmis, on aika kaivertaa sen digitaalisesta tiedostosta matriisi. Kuva on matriisivaiheessa negatiivinen.

Matriisi puristetaan terässylinterin päähän, jolloin saadaan välityökalu eli punssi. Kuva on tässä vaiheessa taas positiivinen. Punssilla puristetaan puolestaan leima, jossa kuva on jälleen negatiivinen. Tämä johtuu siitä, että kun juhlaraha lyödään leimalla, kuva tulee rahaan positiivisena eli oikeinpäin.

Rahojen pyöreät aihiot eli mihin kuva lyödään saadaan leikkaamalla levyjä koneellisesti. Aihioiden reunat nostetaan tämän jälkeen reunustuskoneella hieman koholle. Aihiot kiillotetaan, laitetaan hehkutusuuniin ja happokylpyyn. Aihiot tarkastetaan ja puhdistetaan, minkä jälkeen ne lyödään rahaksi. Juhlarahan valmistus vaatii useamman iskun. Lyömisen jälkeen juhlaraha voidaan tarvittaessa värjätä. Kaikki juhlarahat tarkistetaan vielä ennen kuin ne pakataan.

BU-laatu ja proof-laatu

Keräilyrahat luokitellaan kahteen laaturyhmään, joita kuvataan kansainvälisillä laatukäsitteillä ”BU” ja ”proof”. Normaalilaatuinen eli BU-raha on leimakiiltoinen, sen pinta on kaikkialta tasaisen himmeä. Keräilijöiden eniten arvostaman peilikiiltoisen proof-rahan valmistamiseen liittyy useita erikoistyövaiheita ja käsin tehtyä työtä. Rahan tunnistaa peilikirkkaasta taustasta, josta kuva-aihe erottuu samettimaisen mattana. Peilikiillon säilyttämiseksi rahoja käsitellään valmistusvaiheessa vain puuvillahansikkain verhotuin käsin.

Kuinka Suomi sodassa -mitalit valmistetaan?

Kaikki Suomi sodassa -kokoelman mitalit ovat kotimaista laatutyötä. Mitalin valmistaminen ei ole yksinkertainen prosessi, vaan vaatii monta eri työvaihetta.

1. Mitaleiden kuva-aiheet pohjautuvat Puolustusvoimien kuvakeskuksen arkiston valokuviin, joten mitaleihin kuvatut varusteet ja tapahtumat ovat varsin autenttisia. Taiteilija luo valokuvien pohjalta lopullisen mitalin designin.

Mitalin valmis design
Luonnosehdotusten pohjalta syntynyt valmis design.

2. Seuraava työvaihe on designin mallintaminen kipsiin. Tämä vaihe vie paljon aikaa, sillä mallintaminen on tarkkaa käsityötä. Mitalin yksityiskohtien lisäksi on muistettava alkuperäisen designin mittasuhteet lopullisessa kipsimallissa, joka on usein halkaisijaltaan noin 30–35 cm eli huomattavasti alkuperäistä design-piirrosta suurempi.

Mitalin mallintaminen kipsiin
Designin mallintaminen on tarkkaa ja aikaa vievää työtä. Tässä myös henkilöiden kasvonpiirteitä muokataan paremmin kohokuviointiin sopiviksi.

3.  Valmis kipsimalli skannataan ja sen muodot ja malli siirretään tietokoneelle. Skannauksen perusteella tehdään mitalin varsinainen lyönti- tai puristustyökalu, joka on peilikuva alkuperäisestä kipsimallista. Suomi sodassa -mitaleiden koko (halkaisija 6 cm) vaikuttaa tähän lyöntitekniikkaan. Suuren kokonsa vuoksi jokainen mitali on lyötävä kahteen otteeseen ja puristusten välissä metallia on lämmitettävä sen pehmentämiseksi, jotta design saadaan paremmin näkyviin.

Valmis kipsimalli mitalista
Kuvassa valmis käsin kaiverrettu kipsimalli. Lopullisessa mitalissa näkyvät kirjoitukset lisätään myöhemmin digitaalisesti.

4. Lopuksi mitalit pronssipatinoidaan, jotta mitalin kuva-aiheet nousevat paremmin esiin. Tässä vaiheessa mitaleihin upotetaan myös sinivalkoinen kokardiemali. Viimeisen silauksen pintaan antaa lakkaus, joka suojelee mitalin pintaa antaen sille samalla miellyttävän kosketuspinnan.

Talvisota-mitali lyöntityökaluineen
Patinoinnin ja lakkauksen takia mitalia ei tarvitse kapseloida, vaan sitä voi ihailla läheltä ihan paljain käsin. Taustalla näkyvät Talvisota-mitalin lyöntityökalut.

 

Tutustu ja tilaa Suomi sodassa 1939 – 1945 -pronssimitalikokoelma »