Suomalaiset rahat

Vanhimmat Suomesta löydetyt rahat ovat peräisin Rooman valtakunnasta. Maahamme alkoi saapua enemmän rahaa 800-luvulta alkaen – kiitos tästä kuuluu viikingeille, jotka matkasivat Suomenlahden kautta Venäjälle ja siitä Bysanttiin. Noin 900-luvulla rahojen tuonti Länsi-Euroopasta lisääntyi ja 1000-luvulla rahat yleistyivät Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja osittain Karjalassa.

Ruotsalaisen rahan aika

Bysanttilaiset rahat toimivat ensimmäisten Suomessa lyötyjen rahojen esikuvina. Rahat lyötiin 1000-luvulla. Ruotsalainen raha alkoi yleistyä Ahvenanmaalla 1200-luvulla ja Manner-Suomessa 1300-luvulla. Yksi Ruotsin merkittävimmistä rahapajoista sijaitsi 1400- ja 1500-luvuilla Turussa. Turussa valmistettiin mm. aurtoja ja penninkejä.

Uusien kaivosten ja menestyksekkäiden löytöretkien ansiosta hopean määrä kasvoi maailmanmarkkinoilla 1500-luvulla – tämä näkyi myös Ruotsi-Suomen rahoissa. Kultaakin käytettiin, mutta ei läheskään niin paljon kuin hopeaa. Kuparirahat olivat erittäin yleisiä 1600- ja 1700-luvuilla. Käytössä oli suuria kuparilevyrahoja, plootuja.

Suurimmat plootut painoivat lähes 20 kiloa, mikä vaikutti osaltaan vuonna 1661 tapahtuneeseen paperirahan käyttöönottoon. Seteleiden painajana toimi Stockholms Banco, jolla oli haarakonttori Turussa. Maassamme painettiin pariin otteeseen myös paikallista paperirahaa. Vuonna 1776 Ruotsin kuningaskunnassa toteutettiin rahauudistus, jonka myötä riikintaalerista tuli rahajärjestelmän perusyksikkö.

Keisarikunnan aika ja Suomen markan synty

Venäläisiä rahoja käytettiin Suomen alueella jo Ruotsi-Suomen aikaan. Vuonna 1809 Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan ja maamme viralliseksi rahayksiköksi tuli rupla. Sotien vuoksi hopearahasta oli pulaa – niinpä vuonna 1811 Turkuun perustetulle tulevalle Suomen Pankille annettiin oikeus laskea liikkeeseen seteleitä. Ruotsalaiset rahat olivat yleisiä vuoteen 1840 saakka, jolloin hopearuplasta tuli Suomen pääraha.

Vuosina 1853–1856 käyty Krimin sota aiheutti runsaasti tuhoa Venäjän keisarikunnan taloudelle. Venäjällä supistettiin seteleiden vaihto-oikeutta ja myös Suomen Pankin piti lopettaa seteleiden lunastaminen hopealla. Kaikkien oli pakko ottaa vastaan seteleitä niiden nimellisarvosta, vaikka rahojen kurssi hopeaan ja ulkomaan rahaan verrattuna laski.

Suomen senaatti esitti, että venäläiset setelit olisivat jatkossa käypiä Suomessa nimellisarvon sijaan todellisesta arvostaan. Suomen Pankki voisi jälleen lunastaa omia seteleitään niiden nimellisarvosta, mutta venäläiset rahat olisivat jatkossa Suomessa ulkomaanrahan asemassa. Senaatin tekemää ehdotusta ei voitu täysin hyväksyä, mutta pienempi rahayksikkö kiinnosti venäläisiä. Suomen markka syntyi virallisesti vuoden 1860 huhtikuussa.

Itsenäisyys ja euron käyttöönotto

Omasta valmiista valuutasta oli suuresti hyötyä vuonna 1917, jolloin Suomi itsenäistyi. Vuonna 1998 Suomi valittiin uusien euromaiden joukkoon ja vuosi myöhemmin euro tuli maassamme käyttöön tilivaluuttana. Suomen markan pitkä taival päättyi vuonna 2002, jolloin alkoi käteiseuron aika.