Ensimmäinen kahden euron erikoisraha julkaistiin vuonna 2004. Kahdenkymmenen vuoden aikana erikoiseuroista on tullut yksi kiinnostavimmista keräilykohteista ympäri Eurooppaa.

Rahojen vaihtelevat aihepiirit – merkkihenkilöt, taide, kulttuuri ja historialliset tapahtumat – tekevät erikoiseurojen keräilystä jatkuvan mielenkiinnon kohteen.

Jokaisella euromaalla on oikeus kahteen vuosittaiseen kansalliseen erikoiseuroon. Lisäksi euromaat julkaisevat aika ajoin yhteislyöntejä. Vaikka erikoiseuroja on saatu ihailla jo 20 vuoden ajan, niiden suosio ei ole suinkaan laantunut.

Kaikkien aikojen ensimmäinen 2 euron erikoisraha julkaistiin Kreikassa Ateenan olympialaisten kunniaksi maaliskuussa 2004. Suomi tuli hyvänä kakkosena – saman vuoden kesällä maamme julkaisi Euroopan unionin laajentumista juhlistavan erikoiseuron.

Suomen Moneta – keräilijän kumppani, rahojen ja mitaleiden ammattilainen

Keräilyrahoja ja -mitaleita markkinoiva Suomen Moneta kuuluu kansainväliseen Samlerhuset-konserniin. Asiakkaamme hyötyvät kattavasta yhteistyöverkostostamme, sillä tarjolla on sekä korkealaatuisia suomalaistuotteita että ulkomaisia uutuuksia. Ennakkovaraustemme ansiosta valikoimissa on myös tavoiteltuja keräilyharvinaisuuksia.

Pitkä kokemus kansainvälisillä rahamarkkinoilla takaa yksittäiselle keräilijälle luotettavan ja asiantuntevan palvelun. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on mahdollisimman helppo asiointi: voit tehdä tilauksen verkkokaupastamme www.suomenmoneta.fi, puhelimitse tai postitse. Tilaamasi tuotteet postitetaan suoraan kotiisi – vaivattomasti ja täysin turvallisesti. Mikäli haluat palauttaa tuotteita, tutustu palautusoppaaseemme: www.suomenmoneta.fi/verkkokauppa/palautusopas.

Suomen Moneta on valittu valtiovarainministeriön kilpailutuksen jälkeen vastaamaan suomalaisten juhlarahojen valmistuksesta ja myynnistä. Tämä tarkoittaa, että Suomen Moneta on suomalaisten rahasarjojen ja erikoisrahojen virallinen myyjä sekä suomalaisten juhlarahojen virallinen toimittaja. 

Toimimme virallisena jakelijana useimmille maailman johtaville rahapajoille ja keskuspankeille, kuten Norjan rahapaja, Britannian kuninkaallinen rahapaja, Ranskan rahapaja, Kanadan kuninkaallinen rahapaja, Kiinan kansantasavallan keskuspankki, Australian kuninkaallinen rahapaja, Etelä-Afrikan kuninkaallinen rahapaja, Itävallan rahapaja, Alankomaiden kuninkaallinen rahapaja, Espanjan kuninkaallinen rahapaja ja monet muut.

Asiakaspalvelunumeromme 010 80 80 40* on avoinna arkisin klo 9–13. Sähköposti: info@suomenmoneta.fi

Tietosuojaselosteemme löydät täältä »

Suomen Moneta on Oy Nordic Moneta Ab:n virallinen aputoiminimi.

Postiosoite
PL 770
00101
Helsinki

*Puhelun hinta lankaverkosta on 0,0835 €/puhelu + 0,0655 €/min ja mobiiliverkosta 0,0835 €/puhelu + 0,1805 €/min.

Kuvalähde: Museovirasto, Nyblin Daniel

Herman Gesellius (1874‒1916), Armas Lindgren (1874‒1929) ja Eliel Saarinen (1873‒1950) perustivat yhteisen arkkitehtitoimiston vuonna 1896 ollessaan vielä opiskelijoita. Se oli poikkeuksellista ja herätti ammattipiireissä huomiota. Toimisto osallistui rohkeasti suunnittelukilpailuihin ja saavutti nopeasti maailmanlaajuista mainetta. Lyhyen olemassaolonsa aikana kolmikko ehti suunnitella useita suomalaisen arkkitehtuurin merkkiteoksia ja vaikuttaa keskeisesti Suomen arkkitehtuurin kehitykseen.

Tallbergin talo

Voitto ja vielä kakkostilakin arkkitehtikilpailussa oli lähtölaukaus Gesellius-Lindgren-Saarinen toimiston huikealle uralle ja Helsingin jugendarkkitehtuurille. Kauppias J. Tallbergin perheelle suunniteltu koti Helsingin Katajanokalla on yksi jugendkauden varhaisimmista rakennuksista Suomessa.

Pariisin paviljonki

Gesellius-Lindgren-Saarinen vakiinnutti uransa johtavana arkkitehtitoimistona voittaessaan Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljongin suunnittelukilpailun vuonna 1898. Pienikokoinen paviljonki sai maailmannäyttelyssä ensimmäisen palkinnon ja teki suunnittelijoistaan kansainvälisesti tunnettuja.

Hvitträsk

Huvila-ateljee Hvitträsk on yksi Gesellius, Lindgren, Saarinen -toimiston tunnetuimmista töistä. Hirsistä ja luonnonkivistä kansallisromanttiseen tyyliin rakennettu kokonaisuus valmistui vuosina 1901‒1904. Kolmesta rakennuksesta koostuva huvila toimi paitsi suunnittelijoiden kotina, myös merkittävänä luomistyön keskuksena.

Suomen kansallismuseo

Vuonna 1910 valmistunut Kansallismuseo on toimiston kansallisesti merkittävimpiä töitä ja samalla yksi Suomen kansallisromanttisen arkkitehtuurin pääteoksista. Museo edustaa oman aikansa uutta suunnittelua, jossa tilat levittäytyvät keskushallin ympärille siipirakennuksina, joista kukin edustaa tiettyä aikakautta.