Suomalaisten juhlarahojen, rahasarjojen ja erikoisrahojen virallinen jakelija

Kirjaudu

Tervetuloa

010 80 80 40
Ostoskorisi on tyhjä.

Lapin kultahistorian katsotaan alkaneen 150 vuotta sitten, jolloin huhut kullasta saivat Suomen senaatin lähettämään retkikunnan pohjoiseen. Syyskuussa 1868 retkikunta vaskasi Ivalojoelta Nulkkamukasta lyhyessä ajassa 0,2 grammaa kultaa. Löytö herätti runsaasti huomiota ja pikkuhiljaa käynnistyikin ensimmäinen suuri kultaryntäys Lappiin. Lapin kultamailla on 150 vuoden aikana sattunut ja tapahtunut, mielenkiintoisia tarinoita riittää kerrottavaksi satamäärin.

Ennätysmäärä isoja kultahippuja

Lapissa kaivetaan kultaa vielä tänäkin päivänä. Vuosien saatossa alueelta on löydetty monenlaisia kultahippuja. Niistä suurin, ”Evert”, löydettiin Luttojoen latvasta vuonna 1935. Hippu painoi 393 grammaa.

Suomen kymmenestä suurimmasta kultakimpaleesta peräti viisi on löydetty 2000-luvun puolella. Kesäkaudella 2017 listalle pääsi kaksi kookasta hippua, jotka painoivat 228 ja 167 grammaa. Merkkivuoden johdosta jälkimmäisen hipun nimeksi tuli ”Suomi100”.

Mika Telilä vastasi kesän 2017 suurimmasta hippulöydöstä. Lemmenjoen Ruittuäytsiltä 22.8. noussut 228 g isommus sai nimekseen Ukkoäijih Mikan pojan mukaan. Kysymykseen ”Mitä kävi mielessä, kun moisen hipun nosti käteensä?,” Mika vastasi rauhallisesti, että ”Kyllä siinä 10 sekuntia mielessään riemuitsi, pisti sitten hipun taskuunsa ja homma jatkui.” Niinhän se on, kullankaivajat ja kultasepät kuuluvat suhtautuvan kultaan kuten myllärit jauhoonsa.

Kaivajat valmiina kesään

Lapissa on sekä kaivostoimintaa että yksityisiä kaivospiirejä. Osa kullankaivajista käyttää konevoimaa, mutta osa kunnioittaa perinteitä luottaen pelkkään lihasvoimaan. Aktiivinen kaivuukausi on melko lyhyt, vain neljä kuukautta. Talviaika kuluu huoltotöihin ja tavaroiden kuljettamiseen. Kultamaille suunnataan viimeistään, kun lumet sulavat ja routa hellittää. Kaivajat toivottavat kaikki halukkaat tervetulleiksi Lappiin kokeilemaan onneaan vaikkapa Lemmenjoella, jossa on kaivettu kultaa jo satojen vuosien ajan.

Kultaa Lapista jokaiselle

Suomen Moneta julkaisee uuden Tunturikultaa Lemmenjoelta – Lapin kultaryntäys 150 vuotta -mitalin. Mitalin muoto mukailee vaskoolia ja siinä on Lapin kartta, johon on istutettu ripaus aitoa luonnon muovaamaa kultaa Lapista. Jokainen mitali on siten yksilöllinen. Kulta on huuhdottu Lemmenjoen kansallispuiston alueelta perinteisin menetelmin. Mitalin kääntöpuolen tunturimaisemassa näkyy kullankaivaja joen varrella.

Mitalin on valmistanut suomalainen Kultakeskus Oy. Tunturikultaa Lemmenjoelta  –Lapin kultaryntäys 150 vuotta -mitali on messinkiä, sen halkaisija on 38,6 mm, paksuus 3 mm ja paino 30,5 g. Mitalin lyöntimäärä on rajoitettu 30 000 kappaleeseen.  Mitalin voi tilata 9,95 euron hintaan (+ toimituskulut 4,95 euroa) osoitteesta www.tunturikulta.fi . Tilausrajoitus:1 mitali/kotitalous.

Seuraa meitä

Facebook Instagram YouTube