Nikolai II halusi itseään kutsuttavan keisarin sijaan tsaariksi. Hän jäi Venäjän keisarikunnan viimeiseksi hallitsijaksi
Venäjän keisariperheen tarina päättyi 100 vuotta sitten. Keisarikunnan viimeiseksi hallitsijaksi jäi Nikolai II, joka nousi valtaan vuonna 1894. Loisteliaita kruunajaisia vietettiin kaksi vuotta myöhemmin - niiden juhlakulkueessa keisariparin edellä asteli Suomen tuleva marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim.
Suomi tuli tutuksi jo kruununprinssinä
Kaikesta loistosta huolimatta Nikolai II ei ollut ottanut keisarin virkaa vastaan mielellään. Valtakautensa aikana hän suuntasi monta kertaa Virolahdelle lepäämään ja etsimään rauhaa. Suomi oli Nikolai II:lle entuudestaan tuttu alue, sillä hän oli matkannut täällä yhdessä isänsä Aleksanteri III:n kanssa.
Kovana kalamiehenä tunnetulle Aleksanteri III:lle oli rakennettu oma kalastusmaja Langinkoskelle, jossa Nikolai II vieraili vuonna 1906 perheineen. Vierailusta on jäänyt majan vieraskirjaan tsaarin ja hänen seurueensa allekirjoitukset. Keisariperheen nuorin tytär Anastasia oli tuolloin vasta 5-vuotias, mutta hän kirjoitti silti kirjaan keisarillisen A-kirjaimen. Vieraskirja on arvokas historiallinen dokumentti ja vain harvoin esillä Langinkoskella.
Jänislaivoja ja muita aluksia Virolahdella
Nikolai II oli enemmän metsästäjä kuin kalastaja. Virolahdella metsästäessään Nikolai II:lla oli usein mukanaan keisarilliset metsästyslaivat Razvedtšik ja Dozornyi, joita suomalaiset kutsuivat humoristisesti Nikun jänislaivoiksi. Metsällä saattoi olla yli 100 miestä hätistelemässä riistaa kohti keisaria, joka oli varsin taitava ampuja. Nikolai II:n kerrotaan ampuneen kerrankin 11 teertä vain 14 patruunalla.
Keisariperheen yhteiskuva vuodelta 1913, jolloin Romanovien valtaan astumisesta oli tullut kuluneeksi 300 vuotta.
Kun keisarillinen perhe liikkui Suomen saaristossa, heitä seurasi useampi alus. Virolahteen saapui muun muassa sota-aluksia, hiililaiva, sairaalalaiva ja jopa saunalaiva. Saaristolaiset tiesivät tsaarin saapumisesta aina hyvissä ajoin, sillä ensimmäisenä paikalle saapui poliiseja ja vartiomiehiä, jotka varmistivat alueen. Lääkäri puolestaan tarkisti, ettei alueella ollut tarttuvia tauteja. Jos Nikolai II halusi vierailla jollain saarella, paikallisia kiellettiin kalastamasta sen rantavesissä. Kalastajat saivat kuitenkin valtiolta korvauksen niistä päivistä, jotka he joutuivat viettämään maissa.
Poliittisten myrskyjen turvasatama
Nikolai II viihtyi Virolahdella niin hyvin, että hän halusi rakentaa sinne kesäpalatsin. Palatsi jäi haaveeksi, mutta Vatimenpohjaan kohosi keisarillinen huvipuisto, jossa oli muun muassa tenniskenttä, karuselli ja pienoisgolfrata. Myös itse matkat tehtiin varsin mukavissa oloissa, sillä perheen suosikkilaivassa Štandartissa oli sähköt, höyrylämmitys ja juokseva vesi. Perheen hyvinvoinnista vastasi yli 350-päinen miehistö.
Tsaarin kerrotaan olleen ystävällinen, mutta etäinen. Metsästämisen lisäksi hän ui mielellään ja teki pitkiä kävelyretkiä. Virolahti oli Nikolai II:lle eräänlainen turvasatama, jonne hän pystyi pakenemaan Euroopan kuohuessa. Hän saapui Virolahdelle esimerkiksi vuoden 1905 syksyllä - aiemmin samana vuonna Venäjä oli hävinnyt raskaan sodan Japania vastaan, minkä lisäksi sotilaat olivat ampuneet lukuisia rauhanomaisia mielenosoittajia Talvipalatsin edustalla. Tapahtuma oli järkyttänyt syvästi sekä tsaaria että kansaa.
Nikolai II vietti aikaa Virolahdella myös Itävallan kruununprinssi Frans Ferdinandin murhan jälkeen, jolloin suursota uhkasi maailmaa. Hän kävi Suomessa viimeisen kerran vuonna 1915. Kaiken kaikkiaan hän ehti tehdä maahamme 7 virallista vierailua ja 23 lomamatkaa.
Keisariperheen tragediasta 100 vuotta
Vuonna 1917 Nikolai II joutui luopumaan vallasta ja koko Venäjän keisarikunta jäi historiaan. Entistä tsaaria ja hänen perhettään kuljetettiin paikasta toiseen samalla kun Venäjällä koettiin poliittista kuohuntaa. Lopulta valtaan nousivat bolševikit, jotka siirsivät Romanovit Jekaterinburgiin Uralille. Siellä heidät murhattiin kellarissa heinäkuun 16. ja 17. päivän välisenä yönä 1918.
Pian tapahtuman jälkeen alkoi liikkua huhuja, että osa perheestä olisi päässyt karkuun. Tunnetuin tarina koskee Anastasiaa, jota monet huijarit yrittivät sittemmin esittää. Vaikka Anastasian jäänteet on löydetty, kaikki eivät siltikään usko niiden kuuluvan hänelle.
Kullatut markat vievät Romanovien aikaan
Voit halutessasi tutustua tarkemmin Venäjän keisareihin ja heidän matkoihinsa Suomessa upean rahakokoelman avulla. Kokoelma sisältää aitoja ja alkuperäisiä markkoja yli 100 vuoden takaa, jotka ovat saaneet jälkikäteen ylleen näyttävän 24 karaatin kultauksen. Saat ensimmäisen rahan vain hintaan 14,90 €!
