Lokakuussa 2004 Ulvilasta kantautui suuria uutisia: vanhan kivikirkon luota oli löytynyt mittava rahakätkö. Kätkö sisälsi kaikkiaan 1 474 keskiaikaista rahaa, mikä on nykyisen Suomen alueen ennätys. Vain osa rahoista saatiin tuolloin konservoitua ja tuotua esille Satakunnan Museoon. Valtaosa kätkön historiallisista aarteista jäi varastoon odottamaan puhdistusta.
Nyt Ulvilan kätkön loputkin rahat on saatu puhdistettua. Kiitos tästä kuuluu Kansallismuseon kulttuurikummi-toiminnalle, johon osallistuvat tahot tukevat valitsemansa esineen konservoimista auttaen täten suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä. Suomen Moneta toimii Ulvilan kätkön kummina ja maksoi rahojen puhdistuksesta vastanneen konservoijan palkan. Suomen Monetan ja Kansallismuseon yhteistyön tuloksena Ulvilan rahakätkön aarteet ovat kokonaisuudessaan nyt konservoituina ja näytteillä Kansallismuseossa, juuri auenneessa näyttelyssä kesään saakka. Keskiaikaisten rahojen lisäksi esillä ovat myös koristeellinen hansakannu ja nahkapussi, joissa rahat aikanaan haudattiin.
Valtava määrä rahoja
Ulvilan kätköllä on suuri numismaattinen merkitys. Kätköstä paljastuneet rahat ovat peräisin eri alueilta – valtaosa niistä on ruotsalaisia, mutta mukana on myös muun muassa gotlantilaisia, tallinnalaisia ja tarttolaisia rahoja. Nuorin rahoista on noin vuodelta 1390, joten on syytä olettaa, että rahat on kätketty noin vuoden 1400 tienoilla. Keskiaikaisia rahakätköjä on löydetty Suomesta melko vähän, joten Ulvilan rahat antavat tärkeää tietoa aikansa rahankäytöstä.
Ulvilan löydön erikoisuus on rahojen suuri määrä. Niiden yhteenlaskettu arvo on huimat noin 28–29 markkaa – kyseisellä rahamäärällä olisi voinut ostaa rahojen kätkemisaikaan jopa tilan. Noin suuren summan kätkemissyytä ei tiedetä, mutta erään teorian mukaan rahojen piilottamiseen on saattanut liittyä vitaaliveljesten pelko. Vitaaliveljekset olivat merirosvoja, jotka toimivat Itämerellä 1300-luvun lopussa ja 1400-luvun alussa. Rahojen todellinen kätkemissyy jää mysteeriksi.
Kulttuuriperinnön tukemista
Metallinetsintä on nykyään suosittu harrastus. Aktiivisten harrastajien ansiosta Suomesta on löydetty viime vuosien aikana useita muinaisesineitä, mutta moniakaan niistä ei ole saatu näytteille. Muinaisesineiden konservoiminen on kallista ja esineet saattavat joutua olemaan konservointijonossa hyvin pitkään.
Kansallismuseon kulttuurikummi-idea syntyi tämän ongelman innoittamana. Vuonna 2013 Janakkalasta löytyneet muinaismiekat oli tarkoitus viedä vuonna 2017 näytteille Tampereen Vapriikkiin, mutta niiden konservoimiseen ei ollut rahaa. Ratkaisuna oli tarjota yrityksille, yhdistyksille, yksityisille henkilöille ja muille halukkaille tahoille mahdollisuus tukea historiallisten esineiden konservointityötä.
Kulttuurikummiksi ryhtyvä taho saa oman nimikkoesineen Kansallismuseon kokoelmista ja rahoittaa esineen konservoinnin. Samalla tarkka konservointityö saa ansaitsemaansa näkyvyyttä. Kulttuurikummi-toiminnan ansiosta historialliset esineet eivät jää varastoihin, vaan ne saadaan tuotua näytteille puhdistettuina ja näyttävinä.
Suomen Monetan viestintäpäällikkö Sari Raki kehuu kulttuurikummi-yhteistyön sujuneen loistavasti: ”Kummiuden avulla saimme mahdollisuuden vaalia tärkeää suomalaista kansallishistoriaa. On hienoa, että toiminnan ansiosta kulttuuriperinnöllisesti merkittävät esineet säilyvät muistoina myös tuleville sukupolville”.
Ulvilan rahakätkö on esillä Kansallismuseossa 20.2.‒2.6.2019 museon toisen kerroksen parvella.
