Isäni maa, isäni maa,
Rakas waikk’ nuorukka!
Tott’ Kalewala muistetaan
Ja Suomess’ aina lauletaan:
Ett’ oma maa on mansikka,
Mut muu on mustikka
Yllä oleva teksti on tiettävästi Maamme-laulun eli Vårt landin ensimmäinen suomenkielinen versio. Se oli Suometar-lehden etusivun uutinen 26. toukokuuta 1848. Vain pari viikkoa aiemmin meille tuttu Maamme-laulun sävel oli saanut ensiesityksensä Helsingin yliopiston opiskelijoiden kevätjuhlassa Kumtähden kentällä.
Runoilija sävelsi itsekin teoksensa
Maamme-laulun alkuperäiset ruotsinkieliset sanat ovat peräisin Johan Ludvig Runebergin kynästä. Hän kirjoitti Vårt land -runonsa vuonna 1846 – samalla vuosikymmenellä Euroopassa todistettiin lukuisia vallankumouksia. Runeberg teki runostaan varsin rauhanomaisen.
Runebergin kerrotaan suunnitelleen Vårt landista kansallislaulua, ja hän sävelsi runon heti vuonna 1846. Oman versionsa laulusta teki myös Fredrik August Ehrström – hänen kappaleensa esitettiin vuoden 1846 marraskuussa, kun taas Runebergin versiota päästiin kuulemaan saman vuoden joulukuussa.
Iskevä kappale vain neljässä päivässä
Runebergin ja Ehrströmin melodiat eivät nousseet kuitenkaan suureen suosioon. Vuonna 1848 Vårt land haluttiin esittää ylioppilaiden kevätjuhlassa, mutta valmiita versioita ei pidetty tarpeeksi iskevinä. Niinpä apuun kutsuttiin saksalaissyntyinen säveltäjä Fredrik Pacius.
Pacius ei selvästikään ajatellut säveltävänsä kansallislaulua, vaan lähinnä kepeän, iloiseen kevätjuhlaan sopivan kappaleen. Sävellystyöhön meni tiettävästi aikaa vain neljä päivää. Laulu sai ensiesityksensä toukokuun 13. päivänä 1848. Sitä ei suinkaan laulettu vain kerran, vaan useampaan otteeseen juhlijoiden marssiessaan yliopistolta Kumtähden kentälle. Samana vuonna Vårt land -runo tuli laajemmin tutuksi Vänrikki Stoolin tarinoiden myötä. Runeberg liitti teokseen Paciuksen nuotit.
Laulu lukuisine suomennoksineen
Kun Maamme-laulu sai 170 vuotta sitten ensiesityksensä, se laulettiin ruotsiksi. Pidetystä kappaleesta alkoi pian ilmestyä suomennoksia – kääntäjien joukosta löytyvät muun muassa Eino Leino ja Aleksis Kivi. Mikään valmis suomennos ei tuntunut kuitenkaan oikealta.
Vuonna 1867 perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli kääntää Fänrik Ståls sägner eli Vänrikki Stoolin tarinat ja täten myös kirjasta löytyvä Vårt land suomeksi. Työryhmän johtajana toimi Julius Krohn, joka oli arvostettu kansanrunouden tutkija. Nykyään käytössä oleva suomennos ei kuitenkaan ole täysin työryhmän, vaan siitä on kiittäminen Paavo Cajanderia, joka muokkasi myöhemmin työryhmän tekstiä. Cajanderin suomennos on kuitenkin hyvin lähellä Krohnin ryhmän tuotosta.
Monien suomennosten lisäksi Vårt landista on lukuisia sävellyksiä – kaiken kaikkiaan runon on säveltänyt yli 20 henkilöä, heidän joukossaan muun muassa Jean Sibelius. Mikään niistä ei tosin ole päihittänyt Paciuksen melodiaa, joka on käytössä myös Viron kansallislaulussa.
