Tove Jansson on eniten omia rahoja saanut suomalaisnainen. Muumien äiti sai ensimmäisen juhlarahansa vuonna 2004, jolloin tuli kuluneeksi 90 vuotta hänen syntymästään. Kymmenen vuotta myöhemmin oli vielä suuremman juhlan aika – Janssonia muistettiin 10 ja 20 euron hopearahoilla, joista tehtiin tosin kuvitukseltaan identtiset. Samana vuonna liikkeeseen laskettiin myös Janssonin oma erikoiseuro.
Myyttisiä naisia suomalaisrahoissa
Naisia on toki esiintynyt suomalaisrahoissa aiemminkin. Venäjän vallan aikaan rahoissa näkyi naishahmoja, jotka eivät tosin kuvanneet ketään tiettyä henkilöä. Ne olivat enemmänkin vertauskuvallisia, liittyen esimerkiksi maanviljelykseen.
Suomi-neidon voidaan katsoa tehneen ensiesiintymisensä rahoissa jo vuonna 1863, jolloin leijonavaakunaan nojaava nuori neito pääsi 40 markan aiheeksi. Autonomian ajan rahoista löytyy toinenkin myyttinen nainen, joka ei kuitenkaan ole suomalainen. Kyseessä on, yllättävää kylläkin, roomalainen maanviljelyn jumalatar Ceres. Hän pääsi somistamaan 20 markan seteliä vuonna 1882.
Patsaita ja paheksuntaa
Vuosien 1897–1898 setelisarja sisältää enemmänkin naishahmoja. Rahoihin otettiin nimittäin mallia vastavalmistuneesta Aleksanteri II:n patsaasta. Hahmot symboloivat lakia (5 ja 500 mk), työtä (100 mk), rauhaa (10 mk) ja valoa (20 mk). Näistä leijonan vierellä seisova lakia symboloiva nainen on kuuluisin – hänen katsotaan olevan itse Suomi-neito. Suomi-neito esiintyy myös 50 markan rahassa, joka kuvaa J. L. Runebergin patsaan jalustaveistosta.
Itsenäistymisen jälkeen vuosi 1922 toi tullessaan arkkitehti Eliel Saarisen suunnitteleman setelisarjan. Sarjasta tuli pitkäikäinen, vaikka rahojen kuvitukset järkyttivätkin häveliäimpiä – seteleihin ikuistettiin nimittäin alastomia hahmoja. Jokaisessa setelissä eräänlaisena joukon johtajana toimii nuori nainen.
Schjerfbeck haluttiin seteleihin 1980-luvulla
Markka-ajan seteleissä esiintyy useampiakin miehiä, mutta ei lainkaan naisia. Monet olisivat tosin halunneet vuoden 1986 setelisarjaan yhden Suomen kansainvälisesti tunnetuimman naistaiteilijan, Helene Schjerfbeckin. Seteli jäi haaveeksi, mutta Schjerfbeck sai sittemmin kunnian olla ensimmäinen juhlarahan saanut nainen.
Helene Schjerfbeck ja kuvataide -juhlaraha julkaistiin vuonna 1996. Vuonna 2012 Schjerfbeckin syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta, mistä johtuen häntä kunnioitettiin erikoiseurolla. Schjerfbeckin lisäksi vain toinen nainen sai markka-aikana oman rahan – hän on primadonna Aino Ackté, joka ikuistettiin vuonna 2001 Suomen viimeiseen markka-arvoiseen hopearahaan.
Naisten juhlaa euroajalla
Euroaikana oman juhlarahansa ovat saaneet Janssonin lisäksi Minna Canth (2010), Hella Wuolijoki (2011), Armi Ratia (2012) ja Sophie Mannerheim (2013). Kenties suloisimmat juhlalyönnit julkaistiin kuitenkin vuonna 2017. Kyseessä ovat 10 ja 20 euron rahat, joihin kuvattiin 6-vuotiaan Aleksei Kulaginin piirustus. Rahat omistettiin kaikille äideille.
