Suomalaiset erikoiseurot ovat suosittuja sekä aiheidensa että verrattain pienten lyöntimääriensä ansiosta. Tähän saakka pienin lyöntimäärä (vain 500 000 kappaletta) on ollut seuraavilla rahoilla: EU-lippu (2015), Akseli Gallen-Kallela (2015), Suomalainen luonto (2017) ja Suomen Hallitusmuoto 1919 (2019). Eniten on puolestaan lyöty Äänioikeuden 100-vuotisjuhlat -rahaa (2006) ja Itsenäinen Suomi 100 vuotta -rahaa (2017). Kummankin valmistusmäärä oli 2 500 000 kappaletta.
Erikoiseurojen lyöntimäärät vaihtelevat varsin paljon. Esimerkiksi Saksan, Ranskan ja Italian erikoiseurojen lyöntimäärät saattavat kohota jopa kymmeniin miljooniin kappaleisiin. Keräilijät arvostavat Suomen suhteellisen pienten lyöntimäärien lisäksi sitä, että maamme julkaisee uuden erikoiseuron säännöllisesti joka vuosi.
Uusi erikoiseuro juhlistaa Ahvenanmaan itsehallintoa
Ahvenanmaa on kulkenut omaa itsehallinnollista tietään pian 100 vuotta. Merkkivuotta juhlistaa myös Suomen uusin erikoiseuro, jonka design kantaa osuvasti nimeä Vår väg (Meidän tiemme). Kuvaaiheen on suunnitellut ahvenanmaalainen taiteilija Ulrika Kjeldsen.
Ahvenanmaa sijaitsi keskiajalla Ruotsin sydämessä – maan itä- ja länsiosien välisten vesireittien varrella. Myöhemmin Ahvenanmaasta tuli Venäjän keisarikunnan läntisin etuvaltio, ja tänä päivänä maakunta on itsehallittu osa Suomea.
Ahvenanmaan satavuotista itsehallintoa juhlitaan koko vuosi, 9.6.2021 alkaen. Merkkivuosi huipentuu 9.6.2022 maakuntapäivien 100-vuotisjuhlaan.
Katso myös: kaikki suomalaiset erikoiseurot kätevänä listana täältä »
