Suomen kansallisbaletti 100 vuotta -kultaraha julkaistaan 17.1.2022, ja sen ennakkomyynti on nyt alkanut.
Juhlarahan suunnittelija, muotoilija Rosita Kivinen on käsitellyt aihetta nykyaikaisella, dynaamisella ja rohkealla otteella. Vapaan ja ekspressiivisen liikkeen teema luo onnistuneen dialogin tunnus- ja arvopuolen välillä.
Joutsenesta se alkoi
Kansallisbaletti sai alkunsa Suomalaisen Oopperan johtajan, Edward Fazerin kiinnostuksesta tanssia kohtaan. Tammikuussa 1922 ensi-iltansa saanut Joutsenlampi oli maamme ensimmäinen baletti ja samalla merkittävä tapaus suomalaisessa kulttuurielämässä, sillä teosta olivat sitä ennen esittäneet vain venäläiset ja tšekkiläiset balettiryhmät. Uutta ja ihmeellistä taidemuotoa oli todistamassa myös tasavallan presidentti K. J. Ståhlberg puolisoineen.
Maailman tunnetuimmassa baletissa yhdistyvät Tšaikovskin loistelias musiikki ja tanssijan täydellinen ilmaisu. Yhdistelmä sai yleisön haltioitumaan. Joutsenlammen ensimmäistä produktiota esitettiin vuosina 1922‒1926 kaikkiaan 43 kertaa. Rakkaus balettiin oli syntynyt.
Joutsenlampi on ollut Suomen kansallisbaletin historian merkittävimpiä teoksia. Kaikkien aikojen ensimmäisen baletin lisäksi se oli ensimmäinen teos uuden Oopperatalon avajaisissa 1993. Joutsenlampi esitettiin myös Kansallisbaletin 10-vuotisjuhlissa 1932, 40-vuotisjuhlissa 1962 sekä 50-vuotisjuhlissa 1972. Yhteensä Joutsenlampea on esitetty yli 650 kertaa. Teos aloittaa itseoikeutetusti myös 100-vuotisjuhlavuoden 17.1.2022.
Sota keskeytti esitykset
Vaikka Joutsenlampi lumosi yleisön, baletin asema oli pitkään alisteinen suhteessa oopperaan. 1920‒1930-luvuilla taidemuotoa oltiin monesti lopettamassa.
Myös sota-aika vaikutti balettiin. Oli pulaa ruoasta ja vaatteista. Harjoittelu ja näytökset keskeytyivät eikä niiden jatkumisesta ollut tietoa. Ulkomaillekaan ei voinut lähteä. Suuri osa Oopperan henkilökunnasta joutui armeijan palvelukseen, joten orkesteriakaan ei aina saatu kasaan. Jatkosodan alkaessa baletissa oli vain tyttöjä, sillä kaikki pojat olivat vaihtaneet trikoonsa ja tossunsa armeijan harmaisiin ja kivääreihin. Monen nuoren tanssijan urakehitys katkesi lähes viideksi vuodeksi.
Sotien jälkeen baletti vakiintui osaksi Kansallisoopperaa, ja se sai mainetta useilla ulkomaankiertueilla. Suomen sijainti edesauttoi yhteyksien ja vaikutteiden kulkeutumista niin idästä kuin lännestä. Eri vuosikymmenillä Kansallisbaletissa on vieraillut häkellyttävä määrä tanssialan eturivin tekijöitä niin vierailevina tanssijoina, koreografeina kuin balettimestareina. Vuonna 1946 tehtiin suomalaisen baletin ensimmäinen ulkomaanmatka, kun Joutsenlampi esitettiin Tukholman kuninkaallisessa oopperassa.
Aleksanterin teatterista Töölönlahdelle
Venäläisiltä lahjoituksena saatu Helsingin Bulevardilla sijaitseva Aleksanterin teatteri toimi Oopperan ja Baletin kotina yli 70 vuoden ajan. Uudesta, suuremmasta talosta haaveiltiin pitkään, mutta hanke toisensa jälkeen kaatui. Sukupolvien unelma toteutui vuonna 1993, kun uusi oopperatalo Helsingin Töölönlahdella vihittiin käyttöön. Samalla orkesteri, kuoro ja baletti laajenivat kerralla kansainväliseen kokoluokkaan.
Vuosikymmenten kuluessa Kansallisbaletti on kasvanut pienestä puoliammattilaisryhmästä täysimittaiseksi ammattibaletiksi, joka pystyy esittämään suuret klassiset baletit täydellisinä.
Tänä päivänä Suomen kansallisoopperassa ja -baletissa on lähes 550 työntekijää, jotka edustavat kolmeakymmentä kansalaisuutta ja sataa eri tehtävänimikettä. Esityksissä nähdään ja kuullaan suuri joukko sekä kotimaisia että ulkomaisia vierailijoita. Vuosittain nähdään keskimäärin kolme balettiensi-iltaa.
