Paperiraha syntyi Kiinassa noin 700-luvulla. Keskiajan Euroopassa käytettiin paperille kirjoitettuja maksuosoituksia, jotka eivät kuitenkaan olleet varsinaisia paperirahoja. Vuonna 1661 Tukholmassa toiminut Ruotsin ensimmäinen pankki Stockholms Banco teki historiaa laskemalla liikkeeseen kiertäviksi tarkoitettuja seteleitä, joilla oli tarkka nimellisarvo.
Stockholms Bancon paperirahat saivat kunnian toimia paitsi Euroopan ensimmäisinä seteleinä, myös maailman ensimmäisinä pankin liikkeeseen laskemina paperirahoina. Setelit laskettiin liikkeeseen vuonna 1661, jolloin Stockholms Banco oli ollut toiminnassa viiden vuoden ajan.
Palmstruchin vekselipankki
Stockholms Banco tunnetaan myös nimellä Palmstruchin pankki. Pankin perusti Johan Palmstruch, joka oli syntyjään riikalainen Hans Witmacker. Witmacker oli toiminut aiemmin kauppiaana Amsterdamissa, mutta epäonnistunut toimessaan ja joutunut velkavankeuteen. Witmacker oli muuttanut vapauduttuaan Ruotsiin, saanut aatelisarvon ja vaihtanut nimensä enemmän ruotsalaiselta kuulostavaksi Palmstruchiksi.
Palmstruch ehdotti, että Ruotsiin perustettaisiin samanlaisia vekselipankkeja kuin Amsterdamissa ja Hampurissa. Palmstruchin johtama Stockholms Banco syntyi kuningas Kaarle X Kustaan allekirjoittaman toimiluvan myötä vuonna 1656.
Ihanan kevyet paperirahat
Pankin setelit nousivat nopeasti suosituiksi. Tämä ei ollut ihme, sillä olivathan setelit huomattavasti helpompia käyttää kuin kupariplootut, joista kookkaimmat painoivat lähes 20 kiloa. Kaikki setelit painettiin paksulle paperille, jotta ne kestäisivät käyttöä. Seteleiden arvon takasi Palmstruchin ja seitsemän muun pankkivirkailijan puristesinetillä varmennettu allekirjoitus.
Seteleiden allekirjoittajiin kuului pankin kirjanpitäjä Henrik Marhein. Hänen poikansa Augustin aateloitiin myöhemmin nimellä Mannerheim. Hänestä polveutuvat sekä Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim että Suomenlinnan suunnittelija ja sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd.
Turun konttori tutustutti suomalaiset seteleihin
Kesällä 1663 Stockholms Banco perusti haarakonttorin Turkuun. Konttorin uskotaan olleen melko itsenäinen, toimien eräänlaisena sivukonttorin ja pankin yhdistelmänä. Turun konttorin lisäksi Stockholms Bancolla oli kaksi muuta Tukholman ulkopuolista toimipaikkaa. Turun konttorin myötä setelit tulivat tutuiksi Suomen puolella, ainakin kaupunkien porvareiden keskuudessa. Suosio oli suurta myös täällä – ensimmäiset setelit loppuivat pankista vain parissa kuukaudessa.
Turun konttori jäi valitettavan lyhytikäiseksi, sillä sen toiminta loppui vuonna 1667. Stockholms Banco ajautui ongelmiin liiallisen setelinannon vuoksi, ja se sulki ovensa vain vuosi Turun konttorin jälkeen. Seuraavan kerran Ruotsissa ja täten myös Suomessa seteleitä käytettiin vasta 1700-luvulla.
- Taru Norrena
Lähteet:
- Rahakammion aarteet. Tuukka Talvio, Museovirasto 2014
- Suomen rahat. Tuukka Talvio, Suomen Pankki 2003
- Suomen Pankki
- Kansallismuseo
