Maamme ensimmäiset yleisurheilun SM-kisat pidettiin Tampereella vuonna 1907 ja naiset saivat omat viralliset SM-kilpailunsa vuonna 1945. Aluksi naiset kilpailivat eri aikaan kuin miehet, mutta vuodesta 1959 lähtien molemmat ovat kilpailleet samoissa kisoissa.
Kalevan kisojen nimi juontaa juurensa Kalevan maljana tunnetusta kiertopalkinnosta, jonka vakuutusyhtiö Kalevan henkilökunta aikanaan lahjoitti. Lehdistö keksi pian käyttää kisoista samaa nimeä. Tutuksi tullut lempinimi vahvistettiin kisojen viralliseksi nimeksi vuonna 1937 Urho (Kaleva) Kekkosen siunauksella.
Heinäkuussa 2017 järjestettävät juhlakisat vievät urheiluhuippumme Seinäjoelle. Kaupunki isännöi Kalevan kisoja jo neljättä kertaa: Keskuskentällä on ratkottu Suomen mestaruuksia aiemmin vuosina 1952, 1975 ja 1999. Olympiavuonna rakennettu kenttä on edelleen käytössä.
Boostia kuntoiluun
Kuten edellä mainittiin Kalevan maljan taustalla on Kalevan miespuolisten työntekijöiden halu kannustaa suomalaisia ylläpitämään kuntoaan. Tavoitteeseensa liittyen he lahjoittivat joulukuussa 1909 (yksityishenkilöinä ja omista varoistaan) komean kiertopalkinnon yleisurheilun SM-kisoihin. Kalevan Maljaan kaiverrettiin kannustava teksti: Ruumiillinen ja taloudellinen hyvinvointi päämääränämme.
Kiertopalkinnon saa haltuunsa eniten SM-kisapisteitä saavuttanut yleisurheiluseura. (Takavuosina pistelajeiksi hyväksyttiin ajoittain myös kilpapyöräily, voimistelu, hiihto sekä paini ja mäkihyppy). Vuosikymmenten ajan pisteitä kerättiin nimenomaan Kalevan Kisoista, mutta nykysääntöjen mukaan pisteitä karttuu kaikista vuoden mitaan järjestetyistä ulkoratojen SM-kisoista.
