Helmikuussa 1949 Suomen tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikiveltä kysyttiin, voisiko hänen kuvaansa käyttää uudessa setelissä. Paasikivi ilmoitti asian sopivan, mikäli toiseen seteliin pyydetty maamme ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergkin suostuisi. Lopputulos on setelihistoriaa.
Kolme vuosikymmentä seteleissä
Sekä Paasikivi että Ståhlberg esiintyvät taiteilija Tapio Wirkkalan suunnittelemassa vuoden 1955 setelisarjassa. Heistä valitettavasti vain Paasikivi ehti nähdä oman setelinsä liikkeessä, sillä Ståhlberg menehtyi ennen rahojen julkaisua.
Ståhlbergin muotokuva ikuistettiin vuonna 1955 liikkeeseen laskettuun 5 000 markan seteliin yhdessä Walter Runebergin ”Patria”-veistoksen kanssa. Paasikivi pääsi puolestaan Suomen leijonan kanssa 1 000 markan seteliin. Raha laskettiin liikkeeseen hänen presidenttikautensa päätyttyä toukokuussa 1956. Paasikivi menehtyi saman vuoden joulukuussa. Ståhlbergin ja Paasikiven muotokuvat säilyivät Suomen seteleissä hyvin pitkään: noin 30 vuoden ajan. Nimellisarvotkin ehtivät vaihtua siinä ajassa rahauudistuksen johdosta 50 ja 10 markan seteleiksi. Myös seteleiden kuvitukset muuttuivat jonkin verran.
Suomen kaunein seteli
Vuonna 1975 tuolloinen presidentti Urho Kaleva Kekkonen täytti tasan 75 vuotta. Juhlan kunniaksi hänen syntymäpäivänään liikkeeseen laskettiin uusi 500 markan seteli. Seteliin ikuistettiin Kekkosen muotokuvan lisäksi maisema Vuokatista ja Suomen historiallisten maakuntien vaakunat. Kun Suomen kauneimmasta setelistä järjestettiin taannoin äänestys, Kekkosta kuvaava 500 markan seteli oli ylivoimainen voittaja.
Presidenttien juhlaa
Edellä mainituista presidenteistä Paasikivi ja Kekkonen pääsivät myös juhlarahoihin – Kekkonen peräti kaksi kertaa. Vuonna 1970 tasan 100 vuotta aiemmin syntynyttä Paasikiveä muistettiin 10 markan hopearahalla. Se on Suomen historian ensimmäinen henkilöaiheinen juhlaraha. Viisi vuotta myöhemmin Kekkonen sai 75-vuotisjuhliensa johdosta oman 10 markan juhlarahansa. Se on maamme ensimmäinen metalliraha, johon on kuvattu elävä henkilö. Vuonna 1981 Kekkosen kunniaksi julkaistiin vielä 50 markan juhlaraha – hän oli ollut vallassa 25 vuotta.
Euroaikaan Suomen tasavallan presidenttejä on kunnioitettu laajemmin heitä kuvaavilla 5 euron juhlarahoilla. Lisäksi Carl Gustaf Emil Mannerheim on saanut oman 10 euron hopearahan. Presidentit ovat perinteikkäitä rahojen aiheita – ennen ja edelleen.
- Taru Norrena
Tekstilähteet:
- Suomen rahat, Tuukka Talvio, Suomen Pankki 2003
- Viimeiset markat – Suomen markkamääräiset setelityypit 1945–2002, Antti Heinonen, Suomen Pankki 2012
- Suomen hallitsijat. Kuninkaat, keisarit ja presidentit, Päiviö Tommila, Weilin + Göös 2000
- Keräilijän opas 2023 – Suomen rahat arviohintoineen, Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y., 2022
- Yle
- Tasavallan presidentin kanslia
