Urho Kaleva Kekkonen hallitsi maatamme pidempään kuin kukaan muu, neljännesvuosisadan verran (1956–1982). Kekkosella oli laaja poliittinen tietämys – hän loisti etenkin ulkopolitiikassa onnistuen säilyttämään kylmän sodan viilentämässä maailmassa Suomen läntisenä valtiona. Kekkonen oli värikäs persoona, josta on jäänyt lukuisia tarinoita niin politiikan, urheilun kuin yksityiselämänkin saralta.
Vahvatahtoinen ja suorapuheinen johtaja
Kekkosen valta-aikaan mahtuu monia suuria saavutuksia, kuten Suomen aloitteesta toteutunut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYK). Siinä ja Suomen puolueettomana säilyttämisessä Kekkonen näytti erityistaitonsa: ulkopolitiikan. Sisäpolitiikan puolella Kekkonen joutui tekemään enemmän yhteistyötä, joskin hän kasvatti valtaansa ajan saatossa. Kekkonen hajotti eduskunnan kolme kertaa.
Kekkonen ei pelännyt kertoa mielipiteitään. Hän oli myös ahkera kirjoittaja. Kekkonen kirjoitti omalla nimellään sekä nimimerkeillä – hän on erityisen tunnettu moitteita sisältävistä myllykirjeistään. Kekkonen muistetaan myös ahkerana kalastajana, jonka retkistä on olemassa kalatarina jos toinenkin. Kertoman mukaan kalastusretkellä mukanaolijoiden piti varmistaa, että presidentti sai aina eniten saalista. Muuten hän pahoitti mielensä. Tarinoita riittää myös hänen seuraelämästään, joka oli varsin vilkas – Kekkosen naissuhteet ovat varsin kuuluisia.
Pirtistä piippu pois
Eräs tunnetuimpia Kekkosesta kertovia tarinoita liittyy hänen synnyinkotiinsa. Jo vuoden 1950 presidentinvaalien aikaan Kekkosen kerrottiin syntyneen vaatimattomaan savupirttiin – sama toistui vuoden 1956 presidentinvaaleissa, jotka hän voitti. Jälkimmäisten vaalien aikaan Kekkosen vaalikampanjassa käytettiin hänen synnyintorppansa kuvaa, joskin retusoituna: siitä oli poistettu savupiippu, koska eihän sellaista savupirtissä voinut olla.
Huipputason yleisurheilija
Harvempi tietää, että Kekkonen oli huipputason yleisurheilija. Hänen vahvuuksiinsa kuuluivat vauhdittomat hypyt: esimerkiksi vuonna 1924 hän voitti SM-kultaa vauhdittomassa korkeushypyssä ja vauhdittomassa kolmiloikassa. Hän piti myös hallussaan vauhdittoman kolmiloikan Suomen ennätystä. Vauhtiakin piisasi – Kekkosen mitalitililtä löytyy esimerkiksi vuoden 1924 Kalevan kisoista kultaa korkeushypystä ja hopeaa 100 metrin juoksusta.
Presidenttinä ollessaan Kekkonen tuli tunnetuksi ahkerana hiihtäjänä. Hiihtokilometrejä kerrotaan kertyneen joka vuosi satoja, jopa tuhansiakin. Kun Kekkonen oli 73-vuotias, hän kävi kuntotestissä, jossa hänen todettiin olevan fyysiseltä kunnoltaan lähempänä 30-vuotiasta kuin 40-vuotiasta. Kyseistä testiä on tosin sittemmin kritisoitu.
Postimerkkejä ja juhlarahoja
Kekkosen tasavuosia muistettiin aina kansallisella tasolla esimerkiksi postimerkeillä. Kun Kekkonen täytti 75 vuotta, häntä muistettiin hopeisella juhlarahalla – lisäksi hänen kunniakseen laskettiin liikkeeseen Suomen kauneimmaksi seteliksi aikoinaan valittu 500 markkaa. Kun Kekkosen valtakauden alkamisesta tuli kuluneeksi 25 vuotta, tapahtumaa kunnioitettiin toisella juhlarahalla. Kekkosen aika presidenttinä päättyi pian tämän jälkeen. Hän menehtyi vuonna 1986 – samana vuonna julkaistiin häntä muistava surumerkki.
