Isänmaan isänä tunnettu Kustaa Vaasa kohosi ensin Ruotsin valtionhoitajaksi ja vuonna 1523 kuninkaaksi – tästä merkittävästä tapahtumasta tuli kesällä kuluneeksi viisi vuosisataa. Hän irrotti Ruotsin epäedullisesta Kalmarin unionista ja teki lukuisia uudistuksia.
Helsingin perustaja
Yksi uudistuksista oli uuden kaupungin, Helsingin, perustaminen Vantaanjoen suulle. Vajaa sata vuotta myöhemmin kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen. Helsinki perustettiin kilpailemaan idänkaupasta Räävelin eli nykyisen Tallinnan kanssa. Asukkaita saatiin määräämällä muun muassa Porvoon, Ulvilan ja Rauman porvareita muuttamaan Helsinkiin.
Rahojen valmistusta Turussa
Turussa linnassa sijaitsi aikoinaan rahapaja, jota Kustaa Vaasa hyödynsi: hän valmistutti Turussa mm. markkoja ja äyrejä. Työt eivät aina sujuneet ongelmitta ja kuningas moitti Turun rahamestareiden olevan liian laiskoja. Turun rahapaja oli toiminnassa aina tarpeen mukaan – sen toiminta päättyi Kustaa Vaasan valtakaudella. Nykyään Turussa valmistetut rahat ovat harvinaisia ja suuresti arvostettuja keräilykappaleita.
Suomen kirjakielen isä Turun piispaksi
Kustaa Vaasa nimesi Mikael Agricolan Turun piispaksi. Kuuluisan Martti Lutherin opissa ollut Agricola oli Suomessa uskonpuhdistuksen tärkein toteuttaja, mutta hänet muistetaan myös suomen kirjakielen isänä. Vuonna 1543 Agricola julkaisi ABCkirian, joka oli ensimmäinen suomenkielinen kirja. Agricola käytti merkittävän osan elämästään kääntämällä uskonnollista kirjallisuutta suomeksi.
Oleskelua Suomessa
Kustaa Vaasa vietti Suomen alueella aikaa enemmän kuin kukaan muu Ruotsin hallitsija. Hän oli täällä valtakunnan itäosassa lähes vuoden verran suuren Venäjän sodan aikaan (1555–1557). Suomalaisten ja kuninkaan välit eivät olleet aina parhaat mahdolliset: hän varoitti poikaansa Juhanaa suomalaisista talonpojista, joita hän piti ”omituisina ja mieleltään epävakaina”. Nähtävästi talonpojat eivät olleet kuuliaisesti totelleet häntä.
Suosikkipoika Suomen herttuaksi
Sodan vielä riehuessa Kustaa Vaasa nimitti poikansa Juhanan Suomen herttuaksi. Juhanan kerrotaan olleen Kustaa Vaasan suosikki. Juhana muutti asumaan Turun linnaan, jonne hän loi yhdessä puolalaisprinsessa Katariina Jagellonican kanssa loisteliaan renessanssihovin. Katariina tutustutti suomalaiset uusiin esineisiin, kuten haarukkaan! Myöhemmin kuninkaaksi kohottuaan Juhana III perusti Suomen suuriruhtinaskunnan ja otti käyttöön Suomen leijonavaakunan. Yksi vanhimpia säilyneitä Suomen leijonavaakunoita sijaitsee hänen isänsä Kustaa Vaasan hautamonumentissa Uppsalan tuomiokirkossa.
Kauttamme on saatavilla rajoitettu erä aitoja ja alkuperäisiä Kustaa Vaasan lyöttämiä rahoja! Kysy lisää asiakaspalvelustamme.
