Kahdeksan vuosikymmenen aikana juhlarahoja on julkaistu kaikkiaan 217 kappaletta. Alkuun rahoja lyötiin harvakseltaan ja vain hopeisina. Vasta Suomen täyttäessä 75 vuotta vuonna 1992 saimme juhlavuoden kunniaksi ensimmäisen kultaisen juhlarahan.
Valtiovarainministeriön asettama juhlarahalautakunta käynnisti juhlarahojen säännönmukaisuuden ja jatkuvuuden vuonna 1994. Siitä lähtien juhlarahoja on julkaistu vuosittain. Markkamääräisiä juhlarahoja julkaistiin kaikkiaan 45 kappaletta. Ensimmäinen euromääräinen kultaraha, Keskiyön aurinko, lyötiin vuonna 2002. Se myytiin loppuun muutamassa päivässä, ja tuhannet halukkaat jäivät ilman historiallista kultaeuroa.
Kuin pienoisveistos
Juhlarahat julkaistaan valtiovarainministeriön asetuksella. Ne ovat valtiovallan virallisia kunnianosoituksia suomalaisittain tärkeille aiheille. Kuva-aiheiden valinnasta päättää juhlarahatoimikunta. Kuten ”Vaaliraha” presidentinvaalien aikaan vuonna 2024, juhlarahojen aiheet ovat usein hyvinkin ajankohtaisia: historiallisia merkkipaaluja, juhlavuosia, taidetta, urheilua ja suuria tapahtumia. Ne viestivät tarinoita Suomesta ja suomalaisuudesta ja säilyvät kulttuurihistoriallisena arvoperintönä tuleville sukupolville.
Juhlarahat ovat kuin pienoisveistoksia. Useita suomalaisia juhlarahoja suunnitellut Hannu Jasoni Veijalainen kertoi Raha & Historia -lehden haastattelussa käyttävänsä suunnittelussaan monenlaisia tapoja ja keinoja. Useimmiten luonnostelu kuitenkin alkaa perinteisesti kynällä ja paperilla.
”Kynän vapaa jälki paperilla ikään kuin avaa taiteellisen ajatteluni. Kun muoto hahmottuu, siirryn työstämään sitä tietokoneella, jossa tapahtuu aiheen lopullinen sommittelu ja tekstien asettelu.”
Urheilu innostaa
Suomessa järjestetyt urheilun arvokisat ovat olleet suosittuja juhlaraha-aiheita. Vuoden 2001 hiihdon MM-kisojen juhlarahaa lyötiin 100 000 kappaletta, mutta sen olisi halunnut yli 270 000 henkilöä, joten rahan saajat jouduttiin lopuksi arpomaan. Keräilijät taisivat aavistaa jo rahan ilmestyessä, että vuoden 2001 MM-kisat jäisivät historiaan erityisellä tavalla.
Alkuperäinen Lahden MM-kisaraha on vielä nykyäänkin yksi Suomen kysytyimmistä juhlarahoista, vastaavaan suosioon yltää vain erittäin harva juhlaraha. Harvinainen 25 markan nimellisarvo nähtiin tässä juhlarahassa viimeistä kertaa, sillä Suomi siirtyi seuraavana vuonna käyttämään euroa. Kaikkiaan urheiluaiheisia rahoja on julkaistu yhteensä 27 kappaletta.
Naiset juhlarahoissa
Helene Schjerfbeck sai vuonna 1996 kunnian olla ensimmäinen nainen suomalaisessa juhlarahassa. Kansainvälisesti tunnetun naistaiteilijamme lisäksi vain yksi nainen sai markka-aikana oman juhlarahan: suomalaisen oopperan uranuurtaja Aino Acté, joka ikuistettiin vuonna 2001 Suomen viimeiseen markka-arvoiseen hopearahaan.
Eniten omia rahoja saanut suomalaisnainen on Tove Jansson. Muumien äiti sai ensimmäisen juhlarahansa vuonna 2004, jolloin tuli kuluneeksi 90 vuotta hänen syntymästään. Kymmenen vuotta myöhemmin oli toki vielä suuremman juhlan aika, jolloin Janssonia muistettiin kahdella hopearahalla ja kahden euron erikoisrahalla.
Kova kysyntä
Suomalaisilla juhlarahoilla on kova kysyntä, ja ne myydään usein nopeasti loppuun. Kultarahoja julkaistaan pääsääntöisesti yksi vuodessa. Lisäksi voidaan julkaista 5, 10 ja 20 euron rahoja sekä kahden euron erikoisrahoja.
Suomen Moneta on valittu valtiovarainministeriön kilpailutuksen jälkeen vastaamaan suomalaisten juhlarahojen valmistuksesta ja myynnistä. Tämä tarkoittaa, että Suomen Moneta on suomalaisten juhlarahojen ja erikoisrahojen virallinen myyjä sekä suomalaisten juhlarahojen virallinen valmistuttaja ja myyjä.
