Harva tietää, miten pitkä historia Suomen leijonalla todella on. Turun linnassakin asunut Juhana III otti Ruotsin kuninkaaksi noustuaan käyttöön Suomen suuriruhtinaan arvonimen, nähtävästi ärsyttääkseen Venäjän Iivana Julmaa. Juhana III myös vahvisti Suomen leijonavaakunan – yksi vanhimpia säilyneitä leijonavaakunoita löytyy hänen isänsä Kustaa Vaasan hautamuistomerkistä.
Yksi vanhimpia Suomen leijonavaakunaa kuvaavia rahoja on puolestaan tässä: Juhana III:n veljen kuningas Kaarle IX:n lyöttämä 20 markkaa vuodelta 1606.
Taistelemalla valtaan
Kaarle IX oli Kustaa Vaasan nuorin poika. Ennen kuninkuuttaan hän johti omaa herttuakuntaansa, joka tuli tunnetuksi myös suomalaisten keskuudessa. Herttuakuntaan muutti paljon suomalaisia, joiden kerrotaan saaneen viljelyneuvoja itse herttualta. Herttuakunta ei kuitenkaan riittänyt Kaarlelle – hän halusi kuninkaaksi. Kaarle seurasi sivusta, kuinka valta siirtyi hänen myöhemmin mieleltään järkkyneelle velipuolelleen Eerik XIV:lle ja sen jälkeen toiselle veljelle Juhana III:lle, jonka suosikkeihin Kaarle ei suinkaan kuulunut.
Kun kruunu siirtyi Juhana III:n katolilaiselle pojalle Sigismundille, Kaarle näki tilaisuutensa tulleen. Hän jopa tuki suomalaisia talonpoikia näiden aloittaessa epäonnistuneen nuijasodan aatelistoa ja Sigismundia tukenutta Suomen käskynhaltija Klaus Flemingiä vastaan. Sigismundin ja Kaarlen välille puhkesi lopulta sisällissota, joka päättyi Kaarlen voittoon. Kaarle toimi ensin valtionhoitajana, kunnes hänet vahvistettiin kuninkaaksi vuonna 1604. Kuninkaana ollessaan hän perusti mm. Oulun ja Vaasan kaupungit.
Majesteettinen hopearaha majesteetille
Onko sattumaa, että suuri 20 markan hopearaha julkaistiin vain kaksi vuotta Kaarle IX:n kuninkaaksi nousun jälkeen? Suuri raha todella on: se on halkaisijaan yli 5 cm ja painaa lähes 100 grammaa. Kenties valtavalla koolla haluttiin pönkittää tuoreen kuninkaan valtaa. Tätä pohdintaa tukee myös hopearahan kuvitus: Kaarle IX kohotettu miekka kädessään pitelemässä valtakunnanomenaa, takanaan vallan symboleihin kuuluvat kruunu, valtikka ja avain. Hän on valmis taistelemaan maansa (ja valtansa) puolesta.
Mukana myös Suomen leijona
Näin suomalaisittain hopearahan takasivu on etusivua kiinnostavampi. Sinne on ikuistettu kruunattu vaakuna, jonka kuva-aiheisiin kuuluvat kolme kruunua, Vaasa-sukua symboloiva lyhde ja Folkunga-suvun leijona. Folkunga oli mahtisuku, jonka edustajia toimi muinoin esimerkiksi Suomen herttuoina. Vaakunan ympärillä on Ruotsin alueiden vaakunoita. Niihin sisältyy Suomen leijonavaakuna. Se on päässyt hopearahan yläosaan heti kruunun oikealle puolelle.
Tätä upeaa ja harvinaista hopearahaa valmistettiin vuosina 1606, 1607, 1608 ja vielä Kaarle IX:n kuolinvuonna 1611. Ensimmäiseltä vuodelta tunnetaan kaksi varianttia. Nykyään hopearaha on mitä hienoin muisto Suomen pitkästä historiasta osana Ruotsin kuningaskuntaa.
