Tykit pauhasivat ja ruudinsavu levisi kaikkialle Kotkan edustalla vuonna 1790, kun Venäjä ja Ruotsi ottivat yhteen suurimmassa Itämerellä koskaan nähdyssä meritaistelussa. Ruotsin ja samalla Suomen kuningas Kustaa III halusi pönkittää asemaansa kuninkaana ja saada takaisin Venäjälle aiemmin menettämänsä osat Suomesta. Venäjän valtaistuimella ollut keisarinna Katariina II Suuri ei suinkaan suostunut luovuttamaan alueita takaisin – edes omalle serkulleen.
Kyseinen Ruotsinsalmen meritaistelu oli osa Kustaa III:n sotaa. Siihen liittyvät myös poikkeukselliset setelit, faanejelmit, jotka kuuluvat suomalaisen setelihistorian erikoisuuksiin. Mutta ennen kuin keskitymme enemmän niihin, mennään hieman lisää ajassa taaksepäin!
Suomalaisupseerit kapinoivat
Kustaa III:n sota alkoi vuonna 1788, kun Ruotsin joukot hyökkäsivät Venäjän kimppuun. Hyökkäys tosin epäonnistui sekä merellä että maalla. Lisäksi kuningas oli aloittanut hyökkäyssodan ilman säätyjen suostumusta. Tekoa ei katsottu hyvällä – etenkään Suomen puolella. Kenraalimajuri Carl Gustaf Armfelt ja kuusi suomalaista upseeria allekirjoittivat ns. Liikkalan nootin, jossa Venäjän keisarinna Katariina II Suuren toivottiin suostuvan rauhaan. Teosta suuttunut Kustaa III vaati upseereiltaan uskollisuudenvalan.
Liikkalan noottia seurasi Anjalan liittokirja, jonka allekirjoitti 113 sotilasta Anjalan kartanossa nykyisen Kouvolan alueella. He totesivat sodan olevan laiton ja toivoivat pikaista rauhan solmimista. Anjalan liittoon osallistuneet upseerit pidätettiin, mutta vain yksi heistä teloitettiin – todennäköisesti koska hän oli kertoman mukaan hyökännyt kuninkaan kimppuun.
Faanejelmit syntyvät
Sodan edetessä Suomen puolella alkoi olla vaihtorahoista pulaa, joten liikkeeseen laskettiin Ruotsin sotakomissariaatin seteleitä. Vaikka seteleillä piti vain helpottaa väliaikaisesti vaihtorahapulaa, niistä tulikin pääasiallinen rahalaji. Seteleitä kutsuttiin Suomessa faanejelmeiksi – nimitys tulee ylisotakomissaari P. G. Fahnehielmistä, jonka koristeellinen nimikirjoitus oli painettu seteleihin.
Faanejelmeja oli useilla eri nimellisarvoilla, joista 8 killinkiä oli pienin ja 2 riikintaaleria suurin. Seteleiden lomakkeet painettiin Turussa, mutta ne allekirjoitettiin ja laskettiin liikkeeseen Porvoossa. Setelit sisälsivät nimellisarvon myös suomeksi. Ensimmäiset setelit laskettiin liikkeeseen helmikuussa 1790. Sotakomissariaatin setelit tarkoitettiin vain Suomen alueella käytettäviksi, mutta niitä kulkeutui sotilaiden mukana jonkin verran myös nykyisen Ruotsin alueelle.
Kuninkaallinen skandaali
Faanejelmeja myös väärennettiin. Mielenkiintoisin väärennöstarina liittyy suomalaiseen Adolf Fredrik Munckiin, jonka kerrotaan auttaneen Kustaa III:ta tämän aviollisissa velvollisuuksissa. Villeimpien huhujen mukaan Munck olisi ollut kruununprinssi Kustaa Aadolfin isä – tämä ei kuitenkaan nähtävästi pidä paikkaansa. Kustaa III oli kuitenkin selvästi tyytyväinen Munckin toimintaan, sillä tämä kohosi hovitallimestarista kreiviksi. Myös kuningatar Sofia Magdalena palkitsi Munckin omalla kuvallaan ja briljanteilla koristellulla kellolla.
Munck perusti setelipainon, jossa hän kertoman mukaan väärensi venäläisiä seteleitä Kustaa III:n toimeksiannosta. Valitettavasti Munck innostui väärentämään myös faanejelmeja, joutuen lopulta pakenemaan maasta. Huhujen mukaan kuningaskin saattoi liittyä faanejelmien väärentämiseen.
Yksi alkuperäisistä ja aidoista faanejelmeista löysi vähän aikaa sitten Suomen Monetan kautta uuden omistajan. Entä miten kävi Ruotsinsalmen meritaistelussa Itämerellä? Se päättyi Ruotsin voittoon ja Venäjän suostumiseen rauhaan. Solmittu rauha ei tosin sisältänyt yhtään alueluovutuksia.
