Suomen Rahapajan tarina mukailee kansakuntamme tarinaa. Rahapajan historia lähtee liikkeelle vuodesta 1860, jolloin pieni Suomen suuriruhtinaskunta sai jotain suurta – oman valuutan.
Rahapaja syntyi markan myötä
Keisari Aleksanteri II allekirjoitti 4. huhtikuuta 1860 armollisen ilmoituksen, jolla Suomen suuriruhtinaskunnalle annettiin ”sille maakunnalle omituinen ”Markka” niminen raha-yksikkö, jaettuna sataan ”Penni” nimiseen pienempään yksikköön eli osaan.” Oman valuutan myötä Suomi tarvitsi kiireen vilkkaa oman rahapajan – päätös rahapajan perustamisesta saatiinkin keisarilta vain pari viikkoa myöhemmin.
Suomen Rahapajan rakennuksen piti kohota Helsingin Katajanokalle Pihlajakortteliin, mutta alkuperäisen tontin maaperä osoittautui liian heikoksi. Niinpä rahapajaa ryhdyttiin rakentamaan Kanavakadun varteen, joka oli tosin tuolloin olemassa vain paperilla. Työt eivät edenneet niin nopeasti kuin oli toivottu. Esimerkiksi rakenteita jouduttiin vahvistamaan, jotta ne kestäisivät koneiden painon. Varovaisuus oli tarpeen, sillä Norjassa leimauspuristin oli aikanaan romahduttanut rahapajan lattian.
”Mynttääminen” alkaa
Työt vastavalmistuneessa rahapajassa pääsivät alkamaan elokuussa 1864. Lokakuun 15. päivänä rahapajassa tehtiin historiaa: silloin lyötiin Suomen ensimmäiset 1 markan hopearahat. Metallirahoja ryhdyttiin laskemaan liikkeeseen vuoden 1865 lopussa. Marraskuun 13. päivänä kansalaiset jonottivat Suomen Pankkiin saadakseen kuparirahoja sekä hopeisia 25 ja 50 pennin rahoja. Tapahtuman merkityksestä kertonee se, että tungos ulottui aikalaiskuvauksen mukaan kadulle saakka. Samana vuonna Suomen Rahapaha julkaisi ensimmäisen mitalituotteensa, jonka aiheeksi valittiin vuosien 1863–1864 valtiopäivät.
Autonomian ajan erikoisuuksia
Suomen markan alkuaikojen rahat kiehtovat keräilijöitä. Kiinnostuksen määrään vaikuttavat monet asiat, kuten lyöntimäärä ja laatu. Rahoja lyötiin eri vuosina eri määriä, ja niitä on säilynyt vaihtelevasti. Yksi kiinnostavimpia vanhoja markkoja on 2 markan hopearaha vuodelta 1867 – se myytiin vuonna 2023 huutokaupassa 53 000 eurolla. Kyseisiä rahoja tunnetaan hyvin vähän.
Vuonna 1878 rahapajassa ryhdyttiin valmistamaan kultarahoja. Niistä ehdottomasti mielenkiintoisin on 20 markkaa 1912 L. Kultarahasta tekee erikoisuuden siihen ikuistettu L-kirjain, joka viittaa rahapajan johtaja Conrad Lihriin. Lihr jäi eläkkeelle kesken vuoden 1912, joten hänen tunnuksensa on vain osassa rahoja. Mutta kuinka suuressa osassa? Sitä ei tarkkaan tiedetä. Joka tapauksessa L-tunnuksella varustettuja 20 markan kultarahoja on saatavilla vähän.
Juhlarahaperinne alkoi olympialaisista
Suomen itsenäistyttyä vanhat suuriruhtinaskunnan rahat piti korvata uusilla lyönneillä. Rahojen aiheeksi pääsi tietenkin Suomen leijona. Seuraavana merkittävänä etappina rahapajan historiassa voidaan pitää Helsingin vuoden 1952 olympialaisia, joita kunnioitettiin omalla juhlarahalla. Se oli alku rahapajan pitkälle historialle juhlarahojen lyöjänä – ja samalla maailman ensimmäinen moderni olympia-aiheinen raha.
Ajan myötä rahapajan rakennus kävi liian ahtaaksi, lisäosasta huolimatta. Vanhan rakennuksen purkamisesta ryhdyttiin puhumaan 1960-luvulla, mutta nykyinen Museovirasto esti onneksi hankkeen toteutumisen. Rahapajan toiminta aiottiin siirtää jopa Rovaniemelle – asialle oli eduskunnan hyväksyntäkin – kunnes rahapaja muutti lopulta vuonna 1988 Vantaalle.
Markoista euroihin
Ennen euron tuloa Suomessa ehdittiin nähdä monia erilaisia käyttörahoja, näiden joukossa muun muassa sota-ajan ”reikärahat”, kuusenkerkin koristeltu markka, ”jäänmurtajafemma” ja ensimmäinen kaksoismetalliraha. Euroaikana rahapaja ehti valmistaa niin euroja kuin muitakin käyttörahoja – ja lisäksi muun muassa mitaleita, juhlarahoja ja aihioita.
Erikoisuuksia löytyy myös euroajalta. Niistä tunnetuin on 2 euron raha vuodelta 2006. Suomen Rahapaja laski vahingossa liikkeeseen erän rahoja, joissa oli vuosiluku 2006, mutta vuoden 2007 rahoihin tarkoitettu kartta. Ei liene yllätys, että kyseinen lyöntivirhe sai suomalaiset tutkimaan rahojaan harvinaisen tarkasti.
Aikakauden loppu
Vuonna 2024 rahapaja ilmoitti toiminnan lakkauttamisesta. Samalla historiaan siirtyy 160 vuotta suomalaista rahahistoriaa. Kauttamme on saatavilla monipuolisesti Suomen Rahapajalla valmistettuja rahoja, niin historiallisia markkoja kuin viimeiset Suomessa lyödyt kahden euron erikoisrahat!
