Hieno kokonaisuus Suomen pennejä itsenäisyyttä edeltävältä ajalta
Mukana viisi alkuperäistä käyttörahaa ja kolme postimerkkiä
Kohti itsenäisyyttä – ensimmäiset pennit -kokonaisuus
- Ensimmäisiä Suomen kansan omia rahoja
- Viisi suuriruhtinaskunta-ajan penniä
- Lisäksi kolme autonomian ajan postimerkkiä
Suomen markan historia on hyvin poikkeuksellinen, sillä maamme sai kansallisen valuutan jo kauan ennen itsenäisyyttä. Metallirahoista suomalaiset pääsivät aluksi käyttämään pennejä, joita voidaan kutsua Suomen oman rahahistorian kivijalaksi. Pennejä ryhdyttiin vaihtamaan kansalle marraskuussa 1865 – aikalaiskuvauksen mukaan omat uudet rahat kiinnostivat niin paljon, että jono Suomen Pankista ulottui kadulle saakka.
- Suuriruhtinaskunta-ajan rahat ovat erittäin tärkeä osa historiaamme, mistä johtuen niiden vetovoima säilyy vahvana keräilijöiden keskuudessa.
- Kokonaisuuden viisi suuriruhtinaskunta-ajan penniä edustavat kaikkia tuolloin käytössä olleita nimellisarvoja.
Kaikki rahat on valmistettu Suomen Rahapajassa Helsingin Katajanokalla vuosien 1864–1917 aikana. Ne kuuluvat rahapajan varhaisiin töihin. Vaikka rahat on valmistettu Suomessa, niiden suunnittelusta vastasi venäläinen valtioneuvos Bernhard von Koehne. Piirustukset loi hänen alaisuudessaan toiminut taiteilija Aleksandr Fadejev.
Pennit heijastelevat aikaansa
Rahoissa näkyy selvästi, että Suomi oli tuolloin osa Venäjän valtakuntaa. Hopeisissa 25 ja 50 pennin rahoissa on kaksipäistä kotkaa esittävä Venäjän valtakunnanvaakuna, mutta Suomen omaa tunnusta, uljasta leijonaa, ei ole unohdettu – se karjahtelee kotkan rintakilvessä.
Rahoissa on myös tammenlehväseppele, joka voidaan nähdä viittauksena Suomen epäitsenäiseen asemaan, sillä tammi symboloi kansalaishyveitä. Keisariajan jälkeen hopeapenneistä poistettiin kruunu kaksoiskotkan yläpuolelta.
Tammenlehväseppele on myös majesteettisessa 10 pennin rahassa, joka on kokonaisuuden rahoista kaikkein kookkain. Kuparirahoja tunnetaan autonomian ajalta erilaisia – niissä on joko keisarin monogrammi (A II eli Aleksanteri II, A III eli Aleksanteri III tai N II eli Nikolai II) tai kruunaamaton kotkavaakuna.
Aleksanteri II
Suomen markka syntyi keisari Aleksanteri II:n valtakaudella (1855–1881). Aleksanteri II muistetaan ”vapauttajatsaarina”, sillä hän lakkautti maaorjuuden. Hänen kaudellaan toteutettiin lukuisia uudistuksia, jotka koskivat niin oikeuslaitosta, paikallishallintoa kuin talouttakin. Suomen senaatin vastuuta kasvatettiin ja valtiopäivät kutsuttiin koolle, minkä lisäksi suuriruhtinaskunnan teollisuutta ja kansanopetusta kohennettiin.
Aleksanteri III
Aleksanteri III:n kaudella (1881–1894) teollisuus, talous ja liikenneyhteydet jatkoivat kehittymistään, mutta maatalous jäi vanhanaikaiseksi. Hän kunnioitti Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslakeja ja siirsi isänsä Aleksanteri II:n tavoin Suomen senaatille aiemmin keisarille kuuluneita tehtäviä. Suomen ja keisarin välit eivät olleet kuitenkaan ongelmattomat – Aleksanteri III:n aikaan annettu postimanifesti yhdisti Suomen ja Venäjän postilaitokset.
Nikolai II ja väliaikainen hallitus
Nikolai II jäi Venäjän viimeiseksi keisariksi (1894–1917). Hänen kautensa alussa keisarikunnassa saatiin nauttia rauhasta ja taloudellisesta edistyksestä, mutta Venäjän ja Japanin välillä puhkesi vuonna 1904 Venäjän raskaaseen tappioon päättynyt sota. Vuonna 1905 Venäjällä koettiin vallankumous, mutta keisarivalta säilyi. Venäjä osallistui myös ensimmäiseen maailmansotaan. Venäläiset näkivät nälkää, lakkoilivat ja mellakoivat. Suomen puolella koettiin Nikolai II:n kaudella kaksi sortokautta, joiden aikana suuriruhtinaskuntaa pyrittiin venäläistämään. Nikolai II luopui kruunustaan maaliskuussa 1917. Keisarikunta kaatui ja väliaikainen hallitus otti vallan. Väliaikaisen hallituksen aika jäi hyvin lyhyeksi, sillä bolševikit ottivat vallan lokakuun vallankumouksen myötä. Suomi itsenäistyi Venäjästä saman vuoden joulukuussa.
Mukana kolme autonomian ajan postimerkkiä
Kokonaisuus sisältää viiden rahan lisäksi kolme autonomian ajan postimerkkiä. Niistä vanhin kuuluu vuoden 1889 sarjaan. Kyseisen sarjan merkit jäivät venäläistämistoimenpiteiden vuoksi Suomen suuriruhtinaskunnan viimeisiksi leijonamerkeiksi. Kokonaisuuden kaksi myöhemmin julkaistua (1901 ja 1911) postimerkkiä kuvaavat Venäjän kaksoiskotkaa.
Varmista nyt itsellesi tai lahjaksi hieno kokonaisuus Suomen pennejä itsenäisyyttä edeltävältä ajalta. Huomaa, että kokonaisuuksia on saatavilla rajallisesti!
- Tekniset tiedot:
- Katso Lisätietoja-sivu
Raha tai merkki | Valmistusvuodet | Materiaali | Halkaisija mm | Paino g |
1 penniä | 1864-1917 | kupari | 14,9 mm | 1,28 g |
5 penniä | 1865-1917 | kupari | 24,9 mm | 6,4 g |
10 penniä | 1865-1917 | kupari | 29,9 mm | 12,8 g |
25 penniä | 1865-1917 | 75 % hopea | 15,9 mm | 1,27 g |
50 penniä | 1864-1917 | 75 % hopea | 18,5 mm | 2,54 g |
Postimerkki vaakunamalli | 1889 | |||
Postimerkki ensimmäinen kirjapainojulkaisu | 1901-1916 | |||
Postimerkki uusi malli | 1911 |
Suomen markan historia on hyvin poikkeuksellinen, sillä maamme sai kansallisen valuutan jo kauan ennen itsenäisyyttä. Metallirahoista suomalaiset pääsivät aluksi käyttämään pennejä, joita voidaan kutsua Suomen oman rahahistorian kivijalaksi. Pennejä ryhdyttiin vaihtamaan kansalle marraskuussa 1865 – aikalaiskuvauksen mukaan omat uudet rahat kiinnostivat niin paljon, että jono Suomen Pankista ulottui kadulle saakka.
- Suuriruhtinaskunta-ajan rahat ovat erittäin tärkeä osa historiaamme, mistä johtuen niiden vetovoima säilyy vahvana keräilijöiden keskuudessa.
- Kokonaisuuden viisi suuriruhtinaskunta-ajan penniä edustavat kaikkia tuolloin käytössä olleita nimellisarvoja.
Kaikki rahat on valmistettu Suomen Rahapajassa Helsingin Katajanokalla vuosien 1864–1917 aikana. Ne kuuluvat rahapajan varhaisiin töihin. Vaikka rahat on valmistettu Suomessa, niiden suunnittelusta vastasi venäläinen valtioneuvos Bernhard von Koehne. Piirustukset loi hänen alaisuudessaan toiminut taiteilija Aleksandr Fadejev.
Pennit heijastelevat aikaansa
Rahoissa näkyy selvästi, että Suomi oli tuolloin osa Venäjän valtakuntaa. Hopeisissa 25 ja 50 pennin rahoissa on kaksipäistä kotkaa esittävä Venäjän valtakunnanvaakuna, mutta Suomen omaa tunnusta, uljasta leijonaa, ei ole unohdettu – se karjahtelee kotkan rintakilvessä.
Rahoissa on myös tammenlehväseppele, joka voidaan nähdä viittauksena Suomen epäitsenäiseen asemaan, sillä tammi symboloi kansalaishyveitä. Keisariajan jälkeen hopeapenneistä poistettiin kruunu kaksoiskotkan yläpuolelta.
Tammenlehväseppele on myös majesteettisessa 10 pennin rahassa, joka on kokonaisuuden rahoista kaikkein kookkain. Kuparirahoja tunnetaan autonomian ajalta erilaisia – niissä on joko keisarin monogrammi (A II eli Aleksanteri II, A III eli Aleksanteri III tai N II eli Nikolai II) tai kruunaamaton kotkavaakuna.
Aleksanteri II
Suomen markka syntyi keisari Aleksanteri II:n valtakaudella (1855–1881). Aleksanteri II muistetaan ”vapauttajatsaarina”, sillä hän lakkautti maaorjuuden. Hänen kaudellaan toteutettiin lukuisia uudistuksia, jotka koskivat niin oikeuslaitosta, paikallishallintoa kuin talouttakin. Suomen senaatin vastuuta kasvatettiin ja valtiopäivät kutsuttiin koolle, minkä lisäksi suuriruhtinaskunnan teollisuutta ja kansanopetusta kohennettiin.
Aleksanteri III
Aleksanteri III:n kaudella (1881–1894) teollisuus, talous ja liikenneyhteydet jatkoivat kehittymistään, mutta maatalous jäi vanhanaikaiseksi. Hän kunnioitti Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslakeja ja siirsi isänsä Aleksanteri II:n tavoin Suomen senaatille aiemmin keisarille kuuluneita tehtäviä. Suomen ja keisarin välit eivät olleet kuitenkaan ongelmattomat – Aleksanteri III:n aikaan annettu postimanifesti yhdisti Suomen ja Venäjän postilaitokset.
Nikolai II ja väliaikainen hallitus
Nikolai II jäi Venäjän viimeiseksi keisariksi (1894–1917). Hänen kautensa alussa keisarikunnassa saatiin nauttia rauhasta ja taloudellisesta edistyksestä, mutta Venäjän ja Japanin välillä puhkesi vuonna 1904 Venäjän raskaaseen tappioon päättynyt sota. Vuonna 1905 Venäjällä koettiin vallankumous, mutta keisarivalta säilyi. Venäjä osallistui myös ensimmäiseen maailmansotaan. Venäläiset näkivät nälkää, lakkoilivat ja mellakoivat. Suomen puolella koettiin Nikolai II:n kaudella kaksi sortokautta, joiden aikana suuriruhtinaskuntaa pyrittiin venäläistämään. Nikolai II luopui kruunustaan maaliskuussa 1917. Keisarikunta kaatui ja väliaikainen hallitus otti vallan. Väliaikaisen hallituksen aika jäi hyvin lyhyeksi, sillä bolševikit ottivat vallan lokakuun vallankumouksen myötä. Suomi itsenäistyi Venäjästä saman vuoden joulukuussa.
Mukana kolme autonomian ajan postimerkkiä
Kokonaisuus sisältää viiden rahan lisäksi kolme autonomian ajan postimerkkiä. Niistä vanhin kuuluu vuoden 1889 sarjaan. Kyseisen sarjan merkit jäivät venäläistämistoimenpiteiden vuoksi Suomen suuriruhtinaskunnan viimeisiksi leijonamerkeiksi. Kokonaisuuden kaksi myöhemmin julkaistua (1901 ja 1911) postimerkkiä kuvaavat Venäjän kaksoiskotkaa.
Varmista nyt itsellesi tai lahjaksi hieno kokonaisuus Suomen pennejä itsenäisyyttä edeltävältä ajalta. Huomaa, että kokonaisuuksia on saatavilla rajallisesti!
Tekniset tiedot
- Tekniset tiedot:
- Katso Lisätietoja-sivu
Raha tai merkki | Valmistusvuodet | Materiaali | Halkaisija mm | Paino g |
1 penniä | 1864-1917 | kupari | 14,9 mm | 1,28 g |
5 penniä | 1865-1917 | kupari | 24,9 mm | 6,4 g |
10 penniä | 1865-1917 | kupari | 29,9 mm | 12,8 g |
25 penniä | 1865-1917 | 75 % hopea | 15,9 mm | 1,27 g |
50 penniä | 1864-1917 | 75 % hopea | 18,5 mm | 2,54 g |
Postimerkki vaakunamalli | 1889 | |||
Postimerkki ensimmäinen kirjapainojulkaisu | 1901-1916 | |||
Postimerkki uusi malli | 1911 |